Trooppiset metsät

You are currently browsing the archive for the Trooppiset metsät category.

Plantaasin edestä raivattua sademetsää Borneolla

Plantaasin edestä raivattua sademetsää Borneolla

EU:ssa kaivataan yhä enemmän tietoa ja tutkimusta biopolttoaineiden todellisista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Tämän vuoden aikana komission on tarkoitus käsitellä biopolttoainetuotannon epäsuoria vaikutuksia maankäyttöön (indirect land use changes, ILUC), jotka pahimmillaan aiheuttavat huomattavasti pahemmat kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Biopolttoainekriittisen tutkimustiedon julkistaminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä niin yksinkertaista. Lue Reutersin Pete Harrisonin analyysi tilanteesta.

Maija Suomela

Rovaniemen ja Sodankylän välissä sijaitsevan bensa-asema-ravintola Käyrämön Keitaan ruokalistalla on mm. pekinginporoa mustapapukastikkeessa. Vielä ei ole lounasaika, joten otamme suomalaisittain hyvin edulliset letut ja kahvit.

Olemme matkalla Inariin ja Sodankylään, kotimaisten metsien suojeluasioissa. Pysähdyksen syynä ovat kuitenkin trooppiset metsät: kollega pöydän toisella puolella kirjoittaa kommenttia puoli tuntia sitten EU-komission sivuille ilmestyneisiin biopolttoaineiden kestävyysvaatimuksiin. Ne ovat pettymys: komissio ei edelleenkään puutu biopolttoaineiden aiheuttamiin epäsuoriin vaikutuksiin maankäytössä.

Ei, vaikka OECD, YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus sekä lukuisat muut tutkimukset ovat nostaneet ongelman esille biopolttoaineiden merkittävimpänä vaikutuksena. Kun biopolttoaineiden tuotanto ajaa maataloutta uusille alueille, maankäytön muutokset hävittävät luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuorien vaikutusten takia monet biopolttoaineet pilaavat ilmastoa jopa pahemmin kuin fossiiliset polttoaineet.

Odotellessa selailen ST1:n brosyyriä. Sen otsikko kertoo: ruoka on syömistä varten – siksi bisneksemme on tehdä jätteestä polttoainetta. ST1 listaa esitteessään “oivia syitä, miksi juuri bioetanoli”: Paikallinen tuotanto jätteestä – ei varta vasten viljelyä. Tehokas ratkaisu jätteen käsittelyyn. Voittaja ympäristön kunnioituksessa.

Niinpä. Juuri näin. Siinä olisi mallia Neste Oilille, joka jauhaa “bio”dieseliä Kaakkois-Aasian sademetsäpalmuöljystä. Kun poliitikot ovat kykenemättömiä hyviin ratkaisuihin, liike-elämän olisi oltava aidosti vastuullista. Toiset ovat, toiset eivät. Kuluttaja voi äänestää jaloillaan – tai tässä tapauksessa autollaan. Oli alla sitten etanolia käyttämään pystyvä auto tai ei, on huoltoasemia joiden kohdalla kannattaa vain painaa kaasua.

Jatkamme kohti pohjoista. Ennen Saariselkää on vielä yksi ST1:n tankkauspiste, Vuotson Porokylän mainion ravintolan edessä. Sieltäkin saa poroa lounaaksi,  ja mikä parasta – Peurakairan metsissä vapaana laiduntanutta.

Matti Liimatainen

Hyvät lukijamme, muistatteko vielä että 10 400 ihmistä allekirjoitti viime vuonna pääkaupunkiseudun kuntapäättäjille suunnatun vetoomuksen palmuöljydieselin käytön lopettamiseksi bussi- ja jäteliikenteessä? Espoon valtuusto toivoi sitten selvitettävän mahdollisuudet käyttää vain ei-trooppisia biopolttoaineita. Helsingin kaupunginvaltuusto puolestaan edellytti kunnanhallitukselta tarkempaa selvitystä Neste Oilin palmuöljynhankinnan ongelmista. Kaupungin tekemää selvitystä ei tähän mennessä ole näkynyt (ympäristöjärjestöt kylläkin ovat tässä välissä julkistaneet uusia todisteita Neste Oilin palmuöljyn hankkijan laittomista hakkuista), mutta asiaa tiettävästi käsitellään valtuustossa syksyllä.

YLE:n uutisen mukaan HSL eli pääkaupungin joukkoliikenteestä vastaava laitos aikoo kuitenkin päättää uusista joukkoliikenteen kilpailutuskriteereistä elokuussa eli ennen kuin Helsingin valtuusto edes ehtii asiaa uudelleen käsitellä. YLE:n mukaan HSL epäröi palmuöljyn korvaamista muilla raaka-aineilla.

Samaan aikaan toisaalla: eilen 31.5. biokaasuala vaati verohelpotuksia autoilijoiden houkuttelemiseksi jätteestä valmistetun biokaasun käyttöön. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä noin puolet voitaisiin VTT:n selvityksen mukaan hoitaa biokaasulla, jos tahtoa tämän vaatimiin investointeihin löytyisi. ST1 tiedotti viime viikolla 25.5. rakentaneensa jo kuudennen jäteperäistä bioetanolia valmistavan tehtaansa Suomeen.

Vaihtoehtoja sademetsiä tuhoavalle, ilmastonmuutosta pahentavalle ja ihmisoikeuksia loukkaavalle palmuöljylle on siis jo olemassa. Neste Oil valmistaa likaista ja epäeettistä biodieseliä maailman halvimmasta ja helpoimmin saatavilla olevasta kasviöljystä, muut jalostajat kehittävät edityksellisiä toisen sukupolven ympäristöystävällisiä tekniikoita järkevältä raaka-ainepohjalta.

Matti Liimatainen

Joskus kuulee puhuttavan viherpiipertäjistä. Piipertäminen voitaneen käsittää mitätöiväksi termiksi, vähän niinkuin puuhasteluksi. Tällä viheralalla itse työskentelevänä se välillä ärsyttää, toisina päivinä huvittaa.Nyt on taas sellainen toinen päivä. Greenpeace ja seitsemän muuta ympäristöjärjestöä yhdessä 21 kanadalaisen metsäyhtiön kanssa julkistivat käänteentekevän, valtavan kokoisen sopimuksen sikäläisten boreaalisten metsien uudesta suojelusuunnitteluprosessista.

Sopimuksen alue on 72 miljoonaa hehtaaria metsää (kaksi kertaa Saksan kokoinen ala). Siitä 29 miljoonaa hehtaaria (Italian kokoinen alue ja n. 1,5 kertaa Suomen metsien pinta-ala) jätetään välittömästi hakkuiden ulkopuolelle kolme vuotta kestävän suojelusuunnittelun ajaksi.

National Geographicin blogista voi lukea tieteellistä pika-analyysia siitä, miksi tämä koko maailman mittakaavassa on tärkeä sopimus.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä. Tässä sopii muistella Suomen metsien suojelussa saavutettuja edistysaskeleita, kuten viime vuonna hyvään malliin saatua Metsä-Lapin suojelukiistan sopimusta. Hakkuiden ulkopuolelle jätettiin pysyvästi yli 35 000 hehtaaria kasvullisia metsämaita, 80% alueista joita kiista koski. Kokonaisuutena sopimus säästää 100 000 hehtaaria toisiinsa liittyviä metsiä, soita ja tuntureita.

Tästä-ja monesta muustakin asiasta- keskustelevat Greenpeacen Sini Harkki ja StoraEnson toimitusjohtaja Jouko Karvinen StoraEnson äskettäin julkaisemalla videolla. Yleensä olemme olleet pidättyväisiä osallistumaan teollisuuden viestintäjulkaisuihin, mutta StoraEnson kohdalla teimme mielellämme poikkeuksen: yhtiö kantoi lopuksi vastuunsa Metsä-Lapin suojelukysymyksissä ja vaikutti keskeisesti siihen, että tärkeimmät kiistanalaisista alueista saatiin suojeltua hakkuilta.

Koirien haukkuessa karavaani kulkee, ja kehen kalikka kalisee, se yleensä älisee. Eiköhän me pojat ja tytöt vaan piiperrellä lisää. Työsarkaa metsien suojelussa vielä riittää, niin maailmalla kuin Suomessakin.

Matti Liimatainen

Elintarvikejätti Nestlé kertoi tänä aamuna, että yhtiö lopettaa kaupankäynnin sademetsiä tuhoavien palmuöljyntuottajien kanssa. Nestlén uusi palmuöljyn hankintapolitiikka julkistettiin vastauksena Greenpeacen kahdeksan viikkoa käymään kansainväliseen “Nestlé – give orangutang a break“- kampanjaan.

Nestlen uudet linjaukset menevät ohi yritysmaailman tähän asti käyttämästä yrityksestä kuitata ongelmat “sitoutumalla” sertifioidun palmuöljyn hankintaan. Palmuöljyn sertifiointijärjestelmäksi nimitetyn RSPO- keskustelukerhon kriteerit eivät esimerkiksi kiellä sademetsien tuhoamista, turvemaiden raivaamista, myrkkyjen ja tulen käyttöä plantaasien raivauksessa.

Nestlé aikoo nyt mm. sulkea toimittajistaan pois yhtiöt ja farmit, joilla on omistuksessaan ja käytössään korkean [sademetsä]riskin plantaaseja (…exclusion of companies owning or managing high risk plantations or farms linked to deforestation). Toteutuessaan käytännössä tämä olisi aivan uudenlaista vastuullisuutta palmuöljyn hankinnassa, toisin kuin esim. kotoisen Neste Oilin linja, jonka mukaan miltä tahansa hämärämiehiltä voidaan hankkia palmuöljyä, kunhan juuri meille tulevat erät eivät satu olemaan peräisin sademetsistä. Tosin Neste Oilin nämäkin kestävyyspuheet ovat epäuskottavia: yhtiö salaa yhtä lukuunottamatta palmuöljyn tuottajiensa nimetkin, saati että se kertoisi avoimesti mistä sen hankkima palmuöljy tarkalleen ottaen tulee…

Kuluttajia “Green diesel” -palmuöljydieselillä sumuttava Neste Oil on ensi vuoden lopulla maailman suurin palmuöljyn käyttäjä. Neste Oil on hurskaasti luvannut, ettei sen käyttämä palmuöljy tule sademetsistä. Yhtiön palmuöljyntuottaja IOI:n on kuitenkin useaan kertaan osoitettu raivanneen sademetsiä, syyllistyneen laittomiin hakkuisiin ja aiheuttaneen sosiaalisia konflikteja.

Neste Oililla olisi paljon opittavaa aidossa vastuullisuudessa. Vihreä hallintoneuvoston puheenjohtaja ympäripyöreine lausuntoineen ja “sitoumus” hankkia sertifioitua palmuöljyä tulevina vuosikymmeninä eivät auta sademetsiä.

Matti Liimatainen

Neste Oil johtaa tänään kuluttajia harhaan HS:ssa kokosivun mainoksella. Yhtiö väittää jälleen kerran totuudenvastaisesti, että sen palmuöljydiesel vähentää kasvihuonepäästöjä. Kuvaan on piirretty aurinkoinen palmumetsä, kontrastina mustille öljynporaustorneille. Mainoskampanjallaan Neste etsii yksityisautoilijoita testaamaan “100% Green Diesel” – palmuöljydieseliään.

neste-oil_evolutionmainos450px.jpg

Toistaiseksi Neste Oilin 100%:n sademetsätuhoa on Suomessa testannut pääkaupunkiseudun joukkoliikenne – Helsingin kaupunginvaltuutettujen vastalauseista huolimatta.  Ruotsissa Neste Oil yritti kolme vuotta sitten saada testaajakseen Tukholman saaristoliikenteen, mutta palmuöljyn käyttö aiheutti kokeilun keskeyttämisen.

Neste Oilin uusilla mainossivuilla voi IRC-gallerian tai Facebookin tapaan ihailla sademetsädieselin koekaniineiksi ja mannekiineiksi ilmoittautuneita kuskeja. Monille näyttää olevan tarpeellista esitellä autojensa merkkejä ja malleja, kesämökkejään jne.. Harmillisen moni näyttää nielevän Nesteen propagandan sellaisenaan ja kertoo ylpeänä ajavansa dieselillä koska pitää ympäristöä tärkeänä. Sääliksi käy näitä sademetsätuhon mannekiineiksi alkaneita pahaa-aavistamattomia kuluttajia. [Aivan asian vierestä voi taas kerran vain ihmetellä, miten paljon yksityisyydestään ihmiset ovat valmiit verkossa kertomaan.]

Neste Oilille voi antaa palautetta sademetsien tuhoamisesta ja harhaanjohtavasta mainonnasta vaikkapa yhtiön Facebook- sivuilla. Palmuöljyn mannekiiniksi jo vuosia sitten ryhtyneen Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtaja Heidi Hautalan (vihr.) yhteystiedot löytyvät täältä.

Matti Liimatainen

Aiempia merkintöjä Neste Oilin huijausmainoksista löytyy täältä ja täältä ja täältäkin. Tsekkaa myös järjestämämme Neste Oil -vastamainoskilpailun voittaja.

Neste Oilin yhtiökokous tänään Helsingissä oli värikäs. Kokouksesta poistettiin seitsemän osakkeenomistajaa ja näiden avustajaa. Kolmen kohdalla syy oli banderollin levitys, kolmen kohdalla vääränlainen puheenvuoro. Myös kovakouraisten vartijoiden toiminnan kuvaaminen kokouksessa aiheutti yhden osakkeenomistajan poiston kokoussalista.

Aihe oli palmuöljy. Salissa protestoitiin Neste Oilin kasvavan palmuöljyn käytön aiheuttamia ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia vastaan. Mm. sellaisille osakkeenomistajille näytettiin kesken puheenvuorojen ovea, jotka kehtasivat vaatia, ettei yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille näistä ongelmista johtuen myönnettäisi vastuuvapautta. Ihmisoikeusrikoksista puhuminen oli kokouksen puheenjohtajalle liikaa, vaikka juuri niihin Neste Oilin palmuöljyn toimittajan on todettu syyllistyneen.

Toimitusjohtaja Matti Lievonen kertoi ylpeänä, että yhtiö käyttää Suomessa merkittäviä määriä myös muita raaka-aineita kuin kiisteltyä palmuöljyä ns. biodieselinsä valmistukseen. Kaksi eri osakkeenomistajaa kysyi, kuinka suuri prosentti näistä ns. vaihtoehtoisista raaka-aineista sitten muodostuu palmuöljyyn verrattuna. Siihen toimitusjohtaja jätti kaksi kertaa vastaamatta. Hän ei lukua halunnut kertoa, varmaankin siksi että se on naurettavan pieni. Kuitenkin yhtiön vuosikertomuksessa ja itse kokouksessakin kaikki muut mahdolliset luvut kerrottiin tarkasti.

Sana avoimuus toistuu Neste Oilin puheissa jatkuvasti. Kuitenkaan yhtiön johto ei halunnut vastata siihen yksinkertaiseen, esityslistalla olleeseen osakkeenomistajien kysymykseen, jossa tiedusteltiin, mistä ja miltä yhtiöiltä Neste Oil hankkii palmuöljynsä. Sitä kieltäydyttiin kertomasta liikesalaisuuksien verukkeella.

Todellinen syy lienee se, että palmuöljybisneksessä on vain huonoja ja vielä huonompia öljyntuottajia. Jos Neste Oilin muidenkin toimittajien kuin jo surullisenkuuluisan IOI:n nimet olisivat tiedossa, joutuisi Neste Oil selvittämään ja selittämään myös niiden tekemisiä. Kokouksessa puhunut Suomen valtion edustaja Pekka Timonen sanoi, että Neste Oilissa “kaikki tehdään oikein, ja kaikki tehdään avoimesti.. kaikki kerrotaan etukäteen.”. Jouduin välihuudolla kysymään, miksi sitten niinkin yksinkertainen asia kuin palmuöljyntoimittajien nimet salataan. Vastausta ei tietenkään tullut, paitsi että minulle vakuutettiin vielä kerran, että Neste Oilin toiminta nyt vaan jokatapauksessa on avointa.

Tällaisen pelleilyn jälkeenkin Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtaja Heidi Hautala (vihr.) kuulutti vielä lisää avointa keskustelua. Hänen mukaansa keskustelu on erittäin tarpeelllista. Avoimuus, rehellisyys, läpinäkyvyys, vastuullisuus, virheiden tunnustaminen ja ostojen lopettaminen sademetsiä tuhoavilta toimittajilta sen sijaan näyttävät olevan toissijaisia asioita.

Matti Liimatainen, Neste Oilin osakkeenomistaja ja Greenpeacen metsäkampanjavastaava

12 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi Neste Oilin palmuöljyn toimittajan IOI Groupin maanhankintatoimet Borneon saarella on todettu laittomiksi.  Sarawakin maakunnan hallinto on toiminut perustuslain vastaisesti myöntäessään yhtiölle maanomistusoikeuden, sillä maa-alueet kuuluvat Kayan-kansalle.

IOI ja RSPO luupin alla

BBC raportoi joulukuussa 2009 Neste Oilin palmuöljyn toimittajan IOI Groupin paikallisväestöä sortavasta toiminnasta Malesiassa Borneon saarella. Yhtiö on raivannut suuria alueita sademetsää ja tuhonnut kyläläisten riisin- ja hedelmänviljelyalueita. Maan ystävät julkaisi kolme viikkoa sitten raportin IOI Groupin laittomista toimista myös Indonesian puolella Borneon saarta.

Myös palmuöljyn tuotannon sertifiointijärjestelmä RSPO joutuu tuoreen oikeuden päätöksen myötä entistä huonompaan valoon. IOI Group väitti BBC:lle, että RSPO:n selvitysten mukaan yhtiö on toiminut vastuullisesti Sarawakissa. Oikeuskäsittely oli tällöin vielä kesken ja tämä väite on täysin ristiriidassa nyt annetun oikeuden päätöksen kanssa.

“Tilanne hallinnassa”?

Neste Oilin johto ja sen hallintoneuvoston puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ovat toistuvasti puolustaneet IOI Groupin toimia. Heidi Hautala totesi viime viikolla Helsingin Sanomille, että tilanne ”on hallinnassa”.

Simo Honkanen Neste Oilin johdosta puolestaan sanoo, että ”IOI:n toiminta on ollut kestävän kehityksen mielessä tähän asti erinomaista”.

Vuodesta 1997 saakka oikeutta käyneet alkuperäiskansan jäsenet ja oikeuden tuomari ovat tästä eri mieltä.

Yhtiö vastaa palmuöljykritiikkiin yhtiökokouksessaan ensi viikolla. Neste Oil on ilmoittanut  tekevänsä selvityksen IOI Groupin toimista ja ryhtyvänsä sen perusteella tarpeellisiin toimenpiteisiin. Ainoa todellinen tapa kantaa vastuuta on lakata käyttämästä palmuöljyä ja siirtyä oikeasti kestäviin raaka-aineisiin.

Maija Suomela

Neste Oil on kertonut tiedotusvälineille aikovansa tutkituttaa, onko sille palmuöljyä toimittava IOI Group syyllistynyt laittomaan metsänkaatoon Indonesiassa. Ympäristöjärjestö Maan ystävät julkisti viime viikolla raportin, jossa selvitettiin IOI Groupin toimia Borneon saarella.

Neste Oil on yrittänyt profiloitua vastuullisena palmuöljyn käyttäjänä huolimatta siitä, että palmuöljyä ei kannata käyttää polttoaineiden raaka-aineena. Useiden tutkimusten mukaan palmuöljyn kasvava käyttö polttoaineiden raaka-aineeksi lisää sademetsien raivaamista ja pahentaa ilmastonmuutosta. Nyt valtionyhtiömme on seuraamassa muutamien suurten elintarvikeyhtiöiden (mm. Nestlé) esimerkkiä, jotka ovat peruneet sopimuksia palmuöljyn toimittajien kanssa, koska nämä todistetusti raivaavat sademetsää.

Toki Neste Oilinkin olisi hyvä vihdoin tutkia, mitä sen palmuöljyn toimittaja touhuaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että palmuöljy ei ole kestävä polttoaineen raaka-aine, vaan sen sijaan tulisi hyödyntää etenkin jätepohjaisia biopolttoaineita, jotka eivät aiheuta muutoksia maankäytössä. Mikäli Neste Oil haluaa olla oikeasti vastuullinen yritys, sen on ilmoitettava, missä aikataulussa se luopuu palmuöljyn käytöstä ja siirtyy oikeasti kestäviin raaka-aineisiin. Näihin avoimiin kysymyksiin halutaan vastauksia myös Neste Oilin yhtiökokouksessa huhtikuun 15. päivä.

Maija Suomela

PS. IOI Groupilla on muutaman kymmenen tuhannen tonnin edestä sertifioitua palmuöljyn tuotantoa Malesiassa. Sertifioitu palmuöljy ei kuitenkaan ratkaise Neste Oilin raaka-aineongelmia, sillä järjestelmä ei huomioi palmuöljyn tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan. Biopolttoaineiden tarkoitushan oli vähentää kasvihuonekaasuja eikä lisätä niitä, niin kuin palmuöljyä käyttämällä tapahtuu.

Bristolissa kaupunginvaltuutetut eivät hyväksyneet voimalaitosta, jonka raaka-aineena olisi käytetty palmuöljyä. Valtuutetut huomioivat näin paikallisella tasolla tehtyjen päätöstensä maailmanlaajuiset vaikutukset. Voimalaitosta ei hyväksytty, koska palmuöljyn tuotanto tuhoaa sademetsiä Kaakkois-Aasiassa. Palmuöljyn kasvava kysyntä pahentaa ennestään katastrofaalista tilannetta.

Bristolin valtuutettujen tekemä päätös on esimerkkitapaus, sillä Iso-Britanniaan on ollut suunnitteilla useampia vastaavia laitoksia. Myös Suomessa on aika seurata brittikollegoiden esimerkkiä. Pääkaupunkiseudun päättäjien täytyy kantaa vastuu päätöstensä vaikutuksista maailmalla ja kieltäytyä Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä julkisessa liikenteessä.

Bristolissa valtuutetut saivat postia yli 1 100:lta palmuöljyn ympäristövaikutuksista huolestuneelta ihmiseltä. Pääkaupunkiseudulla palmuöljydieseliä vastustavan vetoomuksen allekirjoitti muutamassa kuukaudessa yli 10 400 ihmistä – kuunnellaanko Suomessa kaupunkilaisten ääntä?

Maija Suomela

Osallistuin aamulla Alexander Stubbin perustaman brändivaltuuskunnan ympäristöä käsitelleeseen työpajaan. (Valitettavasti ministeri itse ei ollut paikalla, joten en päässyt jakamaan vinkkejä talvipyöräilystä.) Kun aikanaan luin markkinointia, niin oppikirjat aina korostivat, että pääasia on hyvä tuote, ei huonon tuotteen myyminen hyvillä mainoksilla. Työpaja keskittyikin siihen, miten Suomesta saataisiin ympäristönsuojelun edelläkävijä enemmän kuin siihen, miten huono ympäristöpolitiikka kuorrutetaan brändityöllä.

Listasin alla olevaan taulukkoon joitain Suomen brändiin ympäristöasioissa vaikuttavia plussia ja miinuksia ja sitä, miten ko. asioita voisi parantaa (kuva suurenee klikkaamalla). Ajattelin laittaa valtuuskunnalle tältä pohjalta viestiä. Ideat ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita!

maabrandi.gif

Lauri Myllyvirta

Mikä on sinun unelmasi, kysyttiin viime vuoden lopulla Neste Oilin mainoskampanjassa. Neste Oilin oma toteutunut unelma oli mainoskampanjan mukaan palmuöljydieselin kehittäminen.

Heidi Hautalan (vihr.) puheenjohtaman Neste Oilin unelmilla on hintansa. Neste Oilin palmuöljyn tuotanto maksetaan eläin- ja kasvilajien sukupuuttona, pahenevana ilmastonmuutoksena ja ihmisoikeuksien loukkauksilla.

Tuore BBC:n uutisraportti kertoo, miten Neste Oilin palmuöljyn toimittaja IOI Group häätää alkuperäiskansoja pois mailtaan. Katso raportti tästä linkistä.

Matti Liimatainen

Eilisessä EU:n maatalousneuvoston kokouksessa Suomen, Ruotsin ja Itävallan vastustus kaatoi tehokkaan laittoman puun myynnin kieltävän lain. Komission ehdottama ja Euroopan parlamentin parantama lakiehdotus olisi vihdoin voinut lopettaa EU:n roolin merkittävänä laittoman sademetsäpuun ostajana. Näin ei käy, kiitos paljolti Suomen maa- ja metsätalousministeriön.

Sirkka-Liisa Anttila ja ministeriönsä näyttävät olevan valmiita mihin tahansa tekoihin suomalaisten maa- ja metsätaloustuottajien suojaamiseksi vaikkapa sitten täysin kuvitteellisilta uhilta. Tällä kertaa kävi niin, että Suomi sai aikaan täydellisen vesityksen lakiin, joka olisi voinut merkittävästi vähentää sademetsien laitonta tuhoamista. Syynä se, ettei suomalaisille tuottajille vain aiheutuisi mitään vaivaa siitä, että joutuvat pyörittelemään hieman papereita todistaakseen tuotetun puun laillisuuden.

Suomen kanta ajoi neuvoston lykkäämään koko asetuksen etenemistä, vesittämään laillisuuden määritelmän ja lisäksi torjuttiin parlamentin ehdotus siitä, että laittoman puun myynti olisi varsinaisesti kielletty. Nyt asetus kehottaa tuottajia “huolellisuuteen”.

Tämän jälkeen ei ainakaan ole epäselvyyttä siitä, että Suomen maa- ja metsätalousministeriön mielestä on täysin hyväksyttävää että kauppamme pullistelevat uhanalaista, laittomasti ja pahimmillaan orjatyövoimalla hakattua sademetsäpuuta.

Täytyy toivoa, että Kööpenhaminassa järki vielä voittaa eikä Suomi vaikeuta itsekkäillä pyrkimyksillään ilmastosopimuksenkin aikaansaamista. Se on tarpeeksi hankalaa muutenkin.

-Sini

Neste Oil antimainos
Olemme ennenkin kiinnittäneet huomiota Neste Oilin mainontaan. Tässä väännös taannoisesta Neste Oilin kampanjasta.

Neste Oilin uudessa mainoskampanjassa todetaan, että öljy-yhtiölläkin voi olla unelmia. Kampanjaan liittyen Neste Oil on myös järjestänyt kilpailun, jossa kysyy Sinun unelmaasi ja lupaa toteuttaa ehkä juuri sen 10 000 eurolla.

Yhtiön mukaan Neste Green -diesel on heidän toteutunut unelmansa.

Tämä unelma on miljoonien ihmisten toteutunut painajainen, sillä Neste Green -diesel valmistetaan palmuöljystä, jonka kasvavan tuotannon edestä raivataan sademetsää Kaakkois-Aasiassa.

Videossa öljy-yhtiön työntekijä päiväunelmoi maailman pelastamisesta ilmastonmuutokselta. Action -filmin sankariksi muuntautunut labratakkinen heppu joutuu päiväunilla kovan pähkinän eteen:

- Kokkonen! Miten aiot pysyttää tuon sulamisen?! Tarvitsemme apuasi… Sinun täytyy tehdä ilmasta hengitettävää!

Neste Oilin “Sankarivideossa“  näytettyjä ongelmia ei korjata Neste Green -dieselin avulla. Päinvastoin. Sademetsien ja turvesoiden raivaaminen öljypalmuplantaaseiksi aiheuttaa valtavat kasvihuonekaasupäästöt ja altistaa useita kymmeniä miljoonia ihmisiä savun aiheuttamille terveysongelmille joka vuosi.

Auta Neste Oilia ja keksi heille parempi unelma toteutettavaksi palmuöljypohjaisen Neste Green -dieselin sijaan. Kilpailuaikaa on 13.12.2009 asti.

Toki öljy-yhtiölläkin voi olla unelmia, mutta ei niitä pidä toteuttaa maailman viimeisten sademetsien, ilmaston ja ihmisten toimeentulon kustannuksella.

Maija Suomela

Greenpeace ja Indonesian suosademetsien suojelu.

Indonesian sademetsät kuuluvat ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun päänäyttämöihin. Sademetsää kaadetaan alueella niin kovaa vauhtia, että metsiin sitoutunut hiilidioksidi tekee maasta maailman kolmanneksi suurimman kasvihuonekaasujen päästäjän. Lyhytnäköinen nopean rahan tavoittelu ja pitkäntähtäimen ilmaston- ja ympäristönsuojelu ovatkin maassa nyt törmäyskurssilla.

Tähän liittyen Kamparin niemimaalla Sumatralla on eletty hyvin mielenkiintoisia aikoja viime viikkoina. Viime viikon torstaina Greenpeace keskeytti sellujätti Aprilin hakkuut ja samana päivänä suomalainen UPM-Kymmene ilmoitti irtisanoneensa pitkäaikaisen yhteistyönsä Aprilin kanssa.

Tällä viikolla Indonesian metsäministeri Zulkifli Hasan ilmoitti, että Aprilin on keskeytettävä tuhoisat hakkuut Kamparin niemimaalla. Ministeriö haluaa tutkia Aprilin hakkuuluvat, eikä salli suunnattomia määriä hiiltä sitovien suosademetsien raivaamista sillä aikaa. Ministerin olisi syytä tehdä sama päätös myös toisen alueella metsää tuhoavan selluyhtiön APP:n suhteen.

Kyläläisten tuen ansiosta Greenpeacen metsäleiri Sumatralla saa jatkaa

April masinoi viime viikonloppuna ns. vastamielenosoituksen Greenpeacen metsäleirille. Varhain lauantaiaamuna leiriimme saapui kymmeniä paikallisia, joille oli epäselvää, miksi he olivat siellä. Näiden maksettujen ”mielenosoittajien” lisäksi leirissä oli useita kymmeniä paikallisyhteisön jäseniä puolustamassa Greenpeacen toimintaa.

Lopulta satoja toimintaamme puolustavia kyläläisiä saapui paikalle ja heidän vaatimustensa johdosta poliisi perui Greenpeacen leirille jo antamansa häätökäskyn.

- Haluamme että Greenpeacen leiri pysyy täällä niin pitkään kuin mahdollista. Mikäli Greenpeace pakotetaan lähtemään, vaadimme että myös April on häädettävä alueelta, sanoi Suwandi, opettaja läheisestä Teluk Merantin kylästä.

Viranomaiset ovat häirinneet ja karkottaneet aktivisteja ja toimittajia ilman syytä

Suomalainen aktivisti Petteri Pykäläinen osallistui viime viikolla mielenilmaukseen Aprilin tuhoisia hakkuita vastaan. Hänen karkotettiin maasta ja hän on jo palannut takaisin Suomeen. Kuluneen viikon aikana poliisi on ottanut kiinni, kuulustellut ja karkottanut maasta useita Greenpeace aktivisteja sekä italialaisen ja intialaisen toimittajan, joiden oli tarkoitus raportoida sademetsätuhosta Indonesiassa. Kaikkien matkustusasiakirjat ovat olleet kunnossa. Greenpeacen lisäksi monet muut tahot, kuten Toimittajat ilman rajoja -järjestö,  ovat kritisoineet Indonesian viranomaisten mielivaltaisia toimia.

Greenpeace perusti lokakuussa uhatun Kamparin niemimaan sydämeen Sumatran saarelle Climate Defenders -leirin, jonka tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, kuinka tärkeässä osassa sademetsät ovat ilmastokatastrofin vastaisessa taistelussa. Alueella tehdään konkreettista työtä arvokkaan sademetsäalueen säilyttämiseksi: paikalliset asukkaat patoavat yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa palmuöljy- ja selluyhtiöiden sademetsään kaivamia kuivatusojia ja sammuttavat metsäpaloja.

Taistelu Kaakkois-Aasian sademetsien puolesta jatkuu ja voit auttaa kirjoittamalla Indonesian presidentti Yudhoyonolle, että Greenpeacen, toimittajien ja paikallisten ihmisten on saatava jatkaa työtään sademetsien pelastamiseksi rauhassa.

Maija Suomela

Petterin ja muiden patoamisurakka Sumatran saarella Indonesiassa jatkuu, lue viimeisimmät kuulumiset englanniksi.

Kannattaa lukea myös leirin johtajan Rob Taylorin eläväinen kuvaus viime viikon banderollien kuvaussessiosta liittyen EU-johtajien kokoukseen.

The Economist -lehden toimittaja vieraili alueella äskettäin ja hänen kirjoittamansa reportaasi on lukemisen arvoinen.

Petteriltä on tulossa piakkoin päivitys myös suomeksi!

Maija Suomela

Greenpeace pystyttää Climate Defenders -leiriä Sumatralla

Tämän viikon maanantaina 26. lokakuuta vietettiin Greenpeacen uuden leirin avajaisia Indonesiassa Kaakkois-Aasiassa. Leiri  on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle projektille ja sijaitsee Kamparin niemimaan suosademetsäalueen sydämessä Sumatran saarella. Metsäasema tulee olemaan toiminnassa useita viikkoja.

Leirin tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, kuinka tärkeässä osassa sademetsät ovat ilmastokatastrofin vastaisessa taistelussa. Alueella tehdään konkreettista työtä arvokkaan sademetsäalueen säilyttämiseksi: Greenpeacen aktivistit ja paikalliset ihmiset esimerkiksi sammuttavat metsäpaloja ja patoavat palmuöljy- ja selluyhtiöiden sademetsään kaivamia kuivatusojia.

Suosademetsiin sitoutunut valtavat määrät hiiltä
Kamparin alueen sademetsien turvepohja on erityisen paksu ja se on yksi maailman suurimmista yksittäisistä hiilivarastoista. Kasvihuonekaasuja kuitenkin vapautuu metsänraivauksen ja maaperän kuivaamisen ja polttamisen seurauksena jatkuvasti ilmakehään. Kamparin metsiä raivataan palmuöljy- ja sellupuuviljelmien tieltä.

Suomi sotkeutunut sademetsätuhoon
Tämä koskettaa myös suomalaisia. Valtionyhtiö Neste Oilista on tulossa kahden vuoden kuluessa maailman suurin palmuöljypohjaisen polttoaineen tuottaja. Palmuöljyn kysyntä on kasvanut kestämättömällä tavalla ja tilanne pahenee huomattavasti, jos palmuöljyä aletaan käyttää laajamittaisesti liikennepolttoaineena.

Samoin suomalainen UPM Kymmene on useiden vuosien ajan ostanut sellua Kamparin alueen sademetsää raivaavalta Aprililta.

Leirin suomalaisvahvistus patoamishommissa
Sumatralla työskentelee useiden viikkojen ajan Helsingin toimiston kollegamme Petteri Pykäläinen, joka oli mukana myös parin vuoden takaisella leirillä. Alla Petterin ensimmäiset terveiset englanniksi ja lisää kuulumisia leiriltä voitte lukea kansainvälisestä ilmastoblogistamme.

Pysy kuulolla siitä, mitä kaikkea seuraavien viikkojen aikana tapahtuu!

- Maija Suomela

Preparations for damming work started one week ago by consulting professor Jonotoro – a biologist and peatland expert. Together with him and his team from the university we placed water level measurement pipes to the community land. With these pipes we are able to monitor the water level inside the peat before, during and after damming. We identified a suitable canal for damming 9 km west of our camp.

During the following days we have been preparing our camp site and storage area for the damming work. We have been sourcing logs from local people and from sustainable sources. For one dam we need about 150 logs and 500 bags of sand. We have also cleared some logs and debris from the canal so we can transport materials to the damming site with a boat. The canal is only about 4 meters wide but the dam construction needs to be about 10m wide.

Today we received the first load of timber to the canal that we need. Most of the logs are 5 m long each weighting about 80 kg’s but there are also 10 m long logs! As you can imagine – these are difficult to maneuver and working in +40 C temperatures is very demanding. At this time of the month we don’t get proper high tide so we were carrying the logs 300 meters from the river to drainage canal. Hopefully the tides will work in our favour – since we need to transport a lot more materials during the coming days.

Stay tuned!

- Petteri

Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti eilen Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä Helsingin busseissa. Päätös oli, että aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi niin, että kaupunginhallitus yhdessä Neste Oilin, ympäristöjärjestöjen, asiantuntijoiden ja tuotantoalueiden eri tahojen kanssa selvittää Neste Oilin palmuöljyhankintojen sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Selvitysten perusteella valtuusto harkitsee,miten kaupunki jatkossa asiassa etenee.

On valitettavaa, että vain osa valtuutetuista (17) olisi ollut valmis tekemään päätöksen palmuöljydieselin lopettamisesta jo tässä vaiheessa. Toisaalta on positiivista, että selkeä enemmistö valtuutetuista haluaa perehtyä asiaan tarkemmin ja kaipaa lisätietoa ennen lopullisen päätöksen tekoa.

Valtuutetut jakautuivat käytännössä kolmeen leiriin:

  1. Niihin, jotka uskoivat Neste Oilin vakuutteluja kestävästä tuotannosta. Tämä vähemmistöön jäänyt ryhmä sisältää kokoomusryhmän muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sekä Rkp:n Jan D. Oker-Blomin ja Maria Björnber-Enckellin.
  2. Niihin, jotka haluavat selvittää tilanteen tarkemmin ennen lopullista päätöksentekoa eli enemmistö valtuutetuista.
  3. Niihin, jotka ovat tutustuneet ajankohtaiseen tutkimukseen aiheesta ja vetäneet sen valistuneen johtopäätöksen, että palmuöljyä ei pidä käyttää polttoaineiden raakaa-aineina. Näin ollen Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä olisi luovuttava viimeistään kokeilun päättyessä ensi vuonna.

Ajankohtaista ja riippumatonta tietoa palmuöljyn tuotannon ja polttoainekäytön vaikutuksista on saatavilla hyvin paljon. Valtuutettujen kannattaa viimeistään nyt tutustua esimerkiksi VTT:n BIOVAIKU-raporttiin, Ciforin kartoitukseen palmuöljyn vaikutuksista Kaakkois-Aasiassa, tai Euroopan komission selvitykseen.

Tässä koottuja kommentteja keskiviikkoillan valtuustonkokouksesta:

Palmuöljydieselin käyttö Helsingin julkisessa liikenteessä on lopettava:

Yrjö Hakanen (skp.): Miten kokoomuksen valtuutetuilla on parempi asiantuntijuus kuin Maailmanpankilla, joka on tehnyt päätöksen olla rahoittamatta mitään palmuöljyprojekteja? Neste Oil on lobannut röyhkeämmin ja laajemmin kuin mikään yritys sen viiden vuoden aikana kun olen ollut valtuutettuna. Miksi? Edes Neste Oil ei väitä toimivansa niin tunnollisesti kuin Kousa paavillisesti ilmaisi. Olennaisin kysymys on, miten suhtaudumme palmuöljyn laajenevaan käyttöön polttoaineena? Meillä on riittävästi käyttöä – haluammeko olla edistämässä polttoainekäyttöä? Useat alkuperäiskansat ja paikalliset järjestöt vastustavat palmuöljyn polttoainekäyttöä. Helsingin valtuuston päätösvalta vähenee huomattavasti vuoden lopussa ja valta siirtyy HSL kuntayhtymälle.

Emma Kari (vihr.): Helsingissä aloitettiin biodieselkokeilu, jotta kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin vähennettyä, mutta nyt on käynyt juuri päinvastoin.

Paavo Arhinmäki (vas.): Ensimmäistä kertaa valtuustossa keskustellaan siitä, onko ilmastotoimet itse asiassa ilmastolle haitallisia. Jos ei nähdä koko prosessia, tehdään viherpesua. Tärkeää, ettei kokeilun jälkeen lisätä palmuöljyn käyttöä polttoaineena ja palmuöljyn käytöstä polttoaineena luovutaan.

Tuomo Valokainen (sdp.): Oven ulkopuolella odottaneet orankilaumat on oikeessa, ja alkuperäiskansat. Viidakkoa hakataan valkoisen miehen polttoaineeksi. Me sahataan oksaa, jolla me istumme.

Essi Kuikka (vihr.): En vastusta kokeilua, vastustan palmuöljyn käyttöä polttoaineena. Jollei Neste Oil aiheuta sademetsien raivaamista, niin joku muu sen tekee lisääntyvätä kysynnästä johtuen.

Tuomas Rantanen (vihr.): Varmasti kokeilu ajatuksena hyvä. On saatu selville, että polttoaine on polttoaineena hyvä, eikä lisätietoa tarvita. Varikkotyöntekijät ovat varmasti tyytyväisiä, nyt on sellainen polttoaine että siinä voi vaikka paistaa munkkeja. Wallgrenin ehdottama selvitys johtaa siihen, ettei tätä voida käyttää. Neste Oil on kaupallinen toimija ja me olemme ostaja.

Palmuöljydieselin käyttö Helsingin julkisessa liikenteessä on ok:

Nina Suomalainen (kok.): Uskon ja luotan, että Neste Oil on sitoutunut siihen, ettei sademetsiä hakata. Olennaista on se, soveltuuko NExBTL bussikäyttöön vai ei. Neste Oil laajentaa tuotantoaan sademetsäalueelle ja se on ok niin kauan kuin se tehdään kestävän kehityksen mukaisesti.

Päivi Lipponen (sdp.): Ilmasto ja ihmiset kärsivät palmuöljyn tuotannon takia, mutta kokeilun on jatkuttava. Neste Oilin mukaan heidän palmuöljynsä tulee viljelmiltä.

Mika Ebeling (kok.): Neste Oil pyrkii vakavasti vastuullisuuteen, eikä vastuullista palmuöljyn käyttäjää saa nähdä vihollisena. Ei voi odottaa täydellisyyttä. Tutkimalla asiaa lisää annamme uskottavuutta Neste Oilille. Kenen intresseissä on vastustaa Neste Oilia ja vastuullisuutta –jotta hinnat eivät nouse ja vastuullisuutta aleta vaatia kaikilta? Lobbauksen suhteen on luonnollista, että yritys kertoo mistä on kyse ja Greenpeacen hyökkäyksen jälkeen yrityksellä on oikeus puolustautua.

Tuuli Kousa (vihr.): Mun suhde Neste Oiliin on erityinen (toim.huom. Kousa on entinen Neste Oilin työntekijä). Haluan odottaa EU:n päätöksiä, ennen kuin teen omani. Näähän on laittomia nää hakkuut. Neste Oil on ainoa – ainoa – joka tietää täydellisesti mistä niiden palmuöljy tulee ja vaikkei tiedäkään täysin niin maksaa ulkopuoliselle auditoijalle. Unilever käyttää jo nyt enemmän kuin Neste Oil tulee tarvitsemaan. Olen ollut viikon Borneolla, olen asunut keskellä viljelmää. Henkilökohtaisesti uskon, että Neste on saanut paljon hyvää aikaan. En haluaisi ottaa kantaa, mitä kokeilun jälkeen. Haluaisin huomauttaa, että ero tän ja biokaasun välillä on se, ettei lisäinvestointeja tarvita.

Siltä väliltä:

Thomas Wallgren (sdp.): Tämä on ainoa ratkaisu tällä valtuustokaudella, jolla on globaalia merkitystä. Neste Oil väittää tietävänsä, mistä he saavat palmuöljynsä, mutta ei väitä tietävänsä mitä alueella tapahtuu. Emme voi lähteä siitä, että yritys on vastuullinen, koska se on suomalainen. On tärkeää, että valtuusto siirtyy myöhemmin siihen keskusteluun, käytetäänkö palmuöljyä raaka-aineena. Tää on iso juttu, kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Neste Oilista tulee maailman suurin yksittäinen käyttäjä.

Juho Romakkaniemi (kok.): Tieto on valtaa. Ympäristöteot ovat tekoja, ei sanoja. Biopolttoaineet ovat todellinen ympäristöteko vain kun CO2 päästöt alemmat kuin fossiilisilla. Greenpeace on kovasti yksinkertaistanut asioita, muun muassa Tuuli Kousa kertoi asioista niin kuin ne on. Kun tilannetta selvitetään, ympäristöjärjestöjen on oltava muita kuin Greenpeace, sillä Greenpeace antaa valheellista tietoa.

Maija Suomela

Palmuöljyntuotantoalue
Neste Oilin tuleva jalostamo Singaporessa sijaitsee keskellä maailman palmuöljyntuotantoaluetta -hyvä sijainti jos aikoo käyttää ko raaka-ainetta valtavat määrät.

Neste Oilin palmuöljydieselin käytön lopettamista vaativa aloite jäi jälleen muiden asioiden jalkoihin Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkoiltana. Jo toisen kerran käsittely siirrettiin seuraavaan kertaan.

Toivottavasti tämä rumba johtaa siihen, että Helsingin valtuutetut paneutuvat asiaan ja tekevät valistuneen päätöksen, kun viimein ottavat asian käsittelyyn. Päätöksen pitäisi olla selvä, sillä tottahan valtuutetut

  • Ovat tietoisia palmuöljyn tuotannon ongelmista ja merkittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, jotka ohittavat kymmenkertaisesti mahdolliset palmuöljydieselillä ajamisesta aiheutuneet säästöt.
  • Osaavat kuunnella äänestäjiään. Yli 10 400 ihmistä kirjoitti alkuvuoden aikana pääkaupunkiseudulla vetoomuksen siitä, että Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä on luovuttava.

Muun muassa valtuutettu Antti Vuorela totesi minulle eilen kaupungintalolla, että hän perustaa päätöksensä tietoon ja faktoihin. Loogista. Tässä apua päätöksentekoon hänelle ja muille kaupungin päättäjille:

  • Neste Oil haluaa maailman johtavaksi biopolttoaineiden tuottajaksi kahden vuoden kuluessa.
  • Neste Oil toteuttaa unelmaansa investoimalla 1,22 miljardia kahteen maailman suurimpaan biopolttoainelaitokseen Singaporessa ja Rotterdamissa.
  • Yhtiö tarvitsee kahden vuoden päästä yli kaksi miljoonaa tonnia raaka-ainetta NExBTL-dieselin tuottamiseen.
  • Singapore ja Rotterdam ovat maailman palmuöljyteollisuuden ydinalueita. Singapore sijaitsee keskellä palmuöljyn tuotantoaluetta
  • Toisen sukupolven biopolttoaineraaka-aineisiin siirtyminen vie ainakin kymmenen vuotta. Näin arvioivat muun muassa FAO, UNEP ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA.
  • UNEP :in arvion mukaan Kaakkois-Aasian sademetsät ovat käytännössä tuhoutuneet seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Päätöksenteossa auttaa varmasti myös tieto siitä, että Ulkoministeriö ei rahoita palmuöljyyn liittyviä hankkeita. Ulkoministeriön kehityspolitiikan osaston toimialapolitiikan päällikkö Pertti Anttisen mukaan: ”Haluamme tukea ympäristöllisesti kestäviä projekteja. Palmuöljy ei näitä kestävän kehityksen kriteereitä täytä.”

Myöskään Maailmanpankki ei jatkossa rahoita palmuöljyn tuotannon kasvattamiseen pyrkiviä hankkeita, koska sisäisen tarkastuksen raportin mukaan Indonesiassa rahoitetuissa palmuöljyhankkeissa ei otettu huomioon riittävästi hankkeiden sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

Mikäli faktaa ei ole vielä tarpeeksi, kannustan Helsingin kaupunginvaltuutettuja kysymään Neste Oililta, kuinka monta tonnia palmuöljyä yhtiö arvioi käyttävänsä vuonna 2011 ja vuonna 2012 sekä mistä yhtiö aikoo tämän määrän palmuöljyä hankkia. Yhtiö on sitoutunut käyttämään ainoastaan sertifioitua palmuöljyä vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta investointien suuruudesta johtuen he tarvitsevat jo huomattavasti aikaisemmin noin viisi prosenttia maailman tämän hetkisestä palmuöljyn tuotannosta. Vaihtoehtoista raaka-ainetta ei ole markkinoilla tällaisia määriä ainakaan kymmeneen vuoteen.

Maija Suomela

PS. Sen valtuutetut varmasti jo tietävät, että Neste Oil markkinoi palmuöljydieseliään ”tuoteominaisuuksiltaan (eli lähipäästöiltään) toisen sukupolven biodieselinä”. Tämä ei tee siitä toisen sukupolven biopolttoainetta, sillä raaka-aineet ovat ja tulevat vielä vuosien ajan olemaan pääasiassa ruokakasveista.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on käynnissä Neste Oilin palmuöljydieselin kokeilu, jonka on määrä jatkua vuoden 2010 loppuun. Kevään mittaan Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunginvaltuustoissa tehtiin aloitteet siitä, että palmuöljydieselin käytöstä tulisi luopua. Espoon ja Vantaan valtuutetut ovat käsitellet aloitteita elokuussa ja käytännössä hyväksyneet kaupunginhallitusten ehdotukset siitä, että YTV:n keväinen lausunto riittää vastaukseksi aloitteisiin. YTV:n lausunnossa muun muassa sanotaan, että ei missään muodossa oteta kantaa raaka-ainekysymyksiin, mutta kuitenkin luotetaan siihen, että Neste Oil on vastuullinen toimija, koska se näin sanoo.

Sekä Espoossa että Vantaalla kirjattiin Vihreiden aloitteesta pieni lisäys, jonka mukaan käynnissä olevan kokeilun jälkeen tulee arvioida uudelleen mahdollisuudet käyttää vain biopolttoaineita, joiden raaka-aineena ei ole käytetty trooppisella sademetsävyöhykkeellä tuotettuja raaka-aineita. Valtuutetut eivät kuitenkaan suoraan ja selkeästi irtisanoutuneet kestämättömien polttoaineiden käytöstä.

Espoon ja Vantaan päätökset tarkoittavat sitä, että valtuutetut käytännössä pesivät kätensä aiheesta ja antoivat päätösvallan alkukesästä perustetun Helsingin Seudun liikenne -kuntayhtymän hallitukselle. Kyseinen kuntayhtymä aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta ja sen hallitus päättää, mitä vielä käynnissä olevan kokeilun jälkeen tapahtuu.

Helsingin valtuusto käsittelee Yrjö Hakasen tekemää aloitetta ensi viikon keskiviikkona 23.9. Helsingin valtuutetut voivat:

  • Seurata naapurikaupunkien valtuutettujen esimerkkiä ja pestä kätensä aiheesta.
  • Pitää asian poliittisen päätöksenteon parissa ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutetut voivat selvittää asiaa tarkemmin ja havaita, kuinka katastrofaalinen tilanne on palmuöljyn tuotantoalueilla ja kuinka suuri tekijä suomalaisesta Neste Oilista on tulossa palmuöljymarkkinoilla. Sen jälkeen päätöksen palmuöljydieselin käytön lopettamisesta pitäisi viimeistään olla itsestäänselvä.
  • Antaa selkeän viestin siitä, että palmuöljypohjaisia tai muita kestämättömistä raaka-aineista valmistettuja polttoaineita ei hyväksytä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ja näin ollen palmuöljydieselin kokeilu on lopetettava välittömästi.

Helsingin päättäjien on kannettava vastuunsa ja tehtävä päätös, että kestämättömistä raaka-aineista, kuten palmuöljystä, valmistettuja polttoaineita ei hyväksytä. Kokeilu on lopetettava. Helsingin kaupunki on valmistelemassa ensimmäistä globaalin vastuun strategiaansa ja esiselvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Mikäli kaupunginvaltuutetut eivät sanoudu irti palmuöljydieselin käytöstä, on turha puhua vastuun kantamisesta globaalisti. Neste Oil pyrkii maailman suurimmaksi biopolttoaineen valmistajaksi ja investoi nimenomaan palmuöljyyn biodieselinsä raaka-aineena. Näin yritys pahentaa ilmastonmuutosta sekä lisää metsätuhoa ja ihmisoikeusongelmia Kaakkois-Aasiassa.

Helsingin valtuutettujen on kieltäydyttävä tukemasta maailmanlaajuisesti pahenevaa ongelmaa, palmuöljyn tuotantoa. Sen sijaan on tuettava oikeita keinoja päästövähennysten aikaansaamiseksi, kuten jäteperäisiä polttoaineita ja energiatehokkuutta.

Maija Suomela

Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli maanantai-iltana ensimmäisenä valtuustoaloitetta, jonka mukaan Neste Oilin palmuöljydieselin käytöstä tulisi luopua pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Valtuutetut hyväksyivät kaupunginhallituksen ehdotuksen siitä, että YTV:n keväinen lausunto riittää vastaukseksi Vihreiden Tiina Elon aloitteeseen. YTV:n lausunnossa muun muassa sanotaan, että ei missään muodossa oteta kantaa raaka-ainekysymyksiin, mutta kuitenkin luotetaan siihen, että Neste Oil on vastuullinen toimija, koska se näin sanoo. Espoon valtuuston päätökseen kirjattiin Vihreiden ajama toivomus siitä, että käynnissä olevan kokeilun jälkeen tulee ”mahdollisuuksien mukaan” luopua raaka-aineista, jotka eivät ole kestävällä pohjalla.

Syksyn mittaan valtuustoaloitteita käsitellään Vantaan ja Helsingin kaupunginvaltuustoissa. Näiden valtuutettujen on otettava espoolaisia selkeämmin kantaa asiaan. Pääasiassa valtion omistamalle yritykselle on annettava selkeästi se viesti, että metsätuhoa ja ilmastonmuutosta pahentavista raaka-aineista valmistettuja polttoaineita ei hyväksytä. Neste Oil lisää pääasiassa palmuöljystä valmistetun NExBTL-dieselinsä tuotantoa niin massiivisesti, että se väistämättä lisää painetta perustaa yhä lisää plantaaseja suosademetsiin Kaakkois-Aasiassa.

Helsingin kaupunki on valmistelemassa ensimmäistä globaalin vastuun strategiaansa ja esiselvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Mikäli kaupunginvaltuutetut eivät sanoudu irti palmuöljydieselin käytöstä, on turha puhua vastuun kantamisesta globaalisti. Neste Oil pyrkii maailman suurimmaksi biopolttoaineen valmistajaksi ja investoi nimenomaan palmuöljyyn biodieselinsä raaka-aineena. Näin yritys lisää metsätuhoa ja ihmisoikeusongelmia Kaakkois-Aasiassa. Pääkaupunkiseudun valtuustoissa on kieltäydyttävä tukemasta maailmanlaajuisesti pahenevaa ongelmaa, palmuöljyn tuotantoa.

Alkukesästä perustettu Helsingin Seudun liikenne -kuntayhtymä aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta ja sillä on huomattavasti valtaa sen suhteen, mitä vielä käynnissä olevan kokeilun jälkeen päätetään tehdä. Kaupunginvaltuutettujen on kannettava vastuunsa ja annettava HSL:n hallituksen jäsenille selkeä viesti siitä, että palmuöljystä valmistettua polttoainetta ei hyväksytä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä.

Maija Suomela

PS. Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaavan kuntayhtymän hallitukseen on valittu mielenkiintoista väkeä. Esimerkiksi Perussuomalaisten Arto Välikangas on sitä mieltä, että liikenteen sujuvuutta parannettaisiin lisäämällä parkkipaikkoja ja laskemalla yksityisliikenteen veroja!

 Neste Oil Rally
Kuvia rallista löytyy Flickr -tililtämme.

Jyväskylässä alkoi torstaina Neste Oil -ralli ja Greenpeace on ollut paikalla jakamassa tietoa Nesteen Green Dieselin todellisista ympäristövaikutuksista eli metsätuhosta ja ilmastonmuutoksen pahentamisesta.

Totta puhuen en olisi osannut arvata, kuinka kiinnostunutta ja ympäristötietoista väkeä rallikansa voikin olla. Moni katsoja on seurannut biopolttoaineasioita ja ihmetellyt viikonlopun aikana ääneen, kuinka hullua hommaa on hakata maapallon viimeisiä sademetsiä öljypalmuplantaasien tieltä ja sen jälkeen kuljettaa ruokaöljyä toiselle puolelle maailmaa poltettavaksi autojen tankissa. Moni katsoja on ollut huolissaan siitä, millaisen kuvan Suomesta valtion omistama Neste Oil antaa toiminnallaan maailmalle.

Täytyy sanoa, että tähän asti ralliväki on yllättänyt positiivisesti ja tunnelma on ollut rento ja mukava. Vaikka autourheilu ei välttämättä paras mahdollinen laji olekaan ilmastonmuutoksen kannalta.

Maija

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on tänään tiedottanut Biovaiku-hankkeensa tuloksista, joiden mukaan:

  • on hyvin vaikeaa tai mahdotonta luoda kriteerejä, joilla voitaisiin todella taata biopolttoaineiden kestävä tuotanto
  • palmuöljyn kasvava kysyntä polttoaineeksi aiheuttaa epäsuoria vaikutuksia, jotka ovat johtamassa trooppisten metsien tuhoutumiseen
  • kasvava biopolttoaineiden tuotanto muun muassa huonontaa ilman laatua ja uhkaa pohjavesivarantoja tietyillä alueilla

Biovaiku-hankkeen loppuraportti julkaistiin jo toukokuun alussa, mutta jostain syystä tuloksista tiedotetaan vasta nyt. VTT on osallisena myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä käynnissä olevassa Neste Oilin palmuöljydieselin kokeilussa.

Maija Suomela

©Marizilda Cruppe/EVE and Greenpeace

Indonesialaiset tekevät parhaansa muuttaessaan sademetsiä palmuöljyplantaaseiksi. Mutta, Brasilian karjatalous on kuitenkin maailman ykkönen! Nimittäin sademetsän raivaamisessa.

Brasilia pyrkii maailman lihantuottajana ohittamattomaksi ykköseksi, ja siitä sademetsät maksavat kovaa hintaa. Brasilian karjatalous on maailman suurin yksittäinen metsäkadon aiheuttaja ja vastaa valtaosasta Brasilian kasvihuonekaasupäästöjä. Karjalaitumia raivataan Amazonialle osin laittomin keinoin, mutta valtion tuilla. Brasilian valtio omistaa myös osan suurimmista lihanjalostusyrityksistä.

Tämä kaikki paljastuu raportista Slaughtering the Amazon, joka on Greenpeacen kolmen vuoden tutkimuksen tulos. Raportti yhdistää sademetsätuhon lukuisiin maailmanlaajuisiin brandeihin, kuten Adidas/Reebok, Timberland, Geox, Carrefour, Eurostar, Honda, Gucci, IKEA, Kraft, Clarks, Nike, Tesco ja Wal-Mart.

Yksittäisen kuluttajan tuntuu olevan todella vaikeaa välttää sademetsätuhoa, vaikka lähellä tuotettua suosimalla se onnistuukin. Päävastuu sademetsien hävittämisen lopettamisessa on selvästi valtioilla: Brasilian hallituksen on päätettävä kumpaa tavoitetta se tukee voimallisemmin – karjataloutensa maailmanvalloitusta hinnalla millä hyvänsä, vai metsäkadon lopettamista.

Tänä vuonna kannattaa tehdä selväksi maailman päättäjille, että Kööpenhaminan ilmastosopimuksen on parasta olla hyvä, ja sen on lopetettava myös sademetsien silmitön hävittäminen. Pari paikkaa, joissa tähän voi osallistua:

Greenpeacen ilmastokampanja

MaanYstävien Polttava Kysymys -kampanja

-Sini Harkki

Helsingin ympäristölautakunta, YTV ja HKL ovat antaneet lausuntonsa liittyen valtuustoaloitteisiin, joissa vaaditaan palmuöljydieselistä luopumista pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Kaikissa lausunnoissa suositellaan kokeilun jatkamista loppuun asti eli vuoden 2010 loppupuolelle, jotta saadaan tarpeeksi tutkimustietoa Neste Oilin tuotteesta. Toisin sanoen suositellaan valtion omistaman yrityksen tukemista verovaroilla ja samaan aikaan ollaan osallisena aiheuttamassa kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä Kaakkois-Aasiassa.

HKL menee omassa lausunnossaan pahasti metsään. Tapio Laakson (vihr) rakentavat muutosehdotukset lausuntoon kaatuivat 4-5, vaikka HKL:n johtokunnan pj. Jessica Karhu (vihr), Teppo Eskelinen (vas) ja Mirva Haltia-Holmberg (sd) kannattivat ehdotuksia. Muilla johtokunnan jäsenillä (Ari Lehtinen (sd), Mika Ebeling (kd), Anita Kuitunen (kok), Riitta Snäll (kok) ja Tuomo Valve (kok) on kova usko ja luotto EU:n direktiiveihin, sillä lausunnossa vedotaan EU:n uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin, joka ei ole edes voimassa ennen syksyä 2010 ja siihen mennessä tulee käymään läpi vielä useita muutoksia. Esimerkiksi palmuöljyn polttoainekysynnän vaikutuksia maankäyttöön valmistellaan otetavaksi huomioon lopullisessa direktiivissä, kun niitä tämänhetkisessä versiossa ei vielä huomioida.

HKL ei lausunnon mukaan ota mitään kantaa raaka-ainekysymyksiin. Samaan hengenvetoon edellä mainitut viisi johtokunnan jäsentä kuitenkin haluavat todeta, että uskotaan, että Neste Oil on vastuullinen tekijä ja tuo hyvinvointia tuotantoalueelle. Indonesialainen metsäaktivisti Ade Fadli oli keskiviikkona luovuttamassa yli 10 400 lähinnä pääkaupunkilaisen ihmisen allekirjoittamaa vetoomusta valtuutetuille palmuöljydieselistä luopumiseksi, ja hän kertoi aika toisenlaisia terveisiä palmuöljyn tuotannon ja lisääntyvän kysynnän vaikutuksista paikallisille ihmisille. HKL:n johtokunnan enemmistö kuitenkin ennemmin kuuntelee miljardiluokan investointeja tekevää yritystä, kuin pääkaupunkilaisten ja indonesialaisten ääntä.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuutettujen on kannettava vastuunsa ja annettava yritykselle oikea viesti: niin kauan kuin NExBTL-dieselin raaka-aine on palmuöljy tai muu kestämätön raaka-aine, kyseistä polttoainetta ei käytetä. Metsäkato Kaakkois-Aasiassa pahenee huimaa vauhtia, ja tällä menolla esimerkiksi orankien elinalueet on hakattu jopa viiden vuoden sisään. Vaarallista ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava, mutta se on tehtävä oikein keinoin. Ei pidä tukea keinoja, jotka itse asiassa pahentavat ilmastonmuutosta.

Palmuöljyä ei vielä käytetä polttoaineena kovin suuressa mittakaavassa, mutta jos Neste Oil toteuttaa suunnitelmansa ja tuottaa kahden vuoden sisään melkein kaksi miljoonaa tonnia palmuöljydieseliänsä vuosittain, palmuöljyn kysyntä polttoaineeksi kasvaa merkittävästi ja sademetsät sekä paikallisten ihmisten viljelymaat raivataan tieltä pois. Neste Oilin väite, että he olisivat luopumassa palmuöljyn käytöstä lähivuosina, ei ole kovin uskottava, kun yhtiö samaan aikaan rakentaa kahta maailman suurinta biopolttoainelaitosta Singaporeen ja Rotterdamiin eli suoraan palmuöljyteollisuuden keskusalueille.

Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot päättävät palmuöljydieselkokeilun kohtalosta syksyllä ja kokeilun päätyttyä tehdään päätökset siitä, johtaako kokeilu palmuöljydieselin laajamittaiseen käyttöön. Neste Oilin palmuöljydieselin käyttöä ei tule jatkaa. Kokeilu on lopetettava ja sen sijaan tuettava oikeita keinoja päästövähennysten aikaansaamiseksi, kuten jäteperäisiä polttoaineita ja energiatehokkuutta.

Maija Suomela

Kuten tämän blogin lukijat varmasti tietävätkin on maailman sademetsien tuho kiihtynyt viime vuosina. Tämä Ranskan Greenpeacen animaatio valottaa syitä metsäkatoon (valitettavasti toistaiseksi vain ranskaksi -suomenkielinen versio on valmisteilla).

Virpi

Luit oikein – tähän asti laitonta puuta on ollut aivan laillista myydä EU:n alueella. Indonesiassa kansallispuistosta orjatyövoimalla hakattua puuta saa myydä Suomessakin – sen sijaan jos jaat asiasta tietoa rautakaupan ulkopuolella, poliisi käskee pois. Näin tähän asti.

Onneksi ympäristöjärjestöjen vuosien työ kantaa hedelmää. Euroopan parlamentti hyväksyi eilen komission lakiehdotuksen laittomasta puusta. Astuessaan voimaan laki tulee vaatimaan kaikilta EU:n alueella puuta myyviltä yrityksiltä puun laillisuuden osoittamista.

Toimiessaan laki voisi vihdoin varmistaa, ettei kuluttajien tarvitse vahingossa ostaa laitonta puuta ja osallistua maailman tärkeimpien sademetsien laittomaan tuhoamiseen. Tätä kansalaiset ovat halunneetkin: tuoreen kyselyn mukaan yli 90% kansalaisista haluaa tehokkaan lain, joka varmistaa EU:ssa myytävän puun laillisuuden.  Viime vuonna yli puoli miljoonaa ihmistä katsoi Greenpeace Forest Love -videon aiheesta ja yli 130 000 ihmistä lähetti komission presidentti Jose Manuel Barrosolle kirjeen, jossa Barrosoa pyydettiin tuntemaan edes hieman rakkautta metsiä kohtaan!

Onneksi parlamentissa tätä viestiä kuunneltiin ja lakiehdotus meni läpi. Metsäteollisuus yritti viime hetkellä vielä torpata lain, ja tähän kelkkaan taisivat mennä kolme suomalaista meppiä, jotka äänestivät lakia vastaan eli Eija-Riitta Korhola, Kyösti Virrankoski ja Samuli Pohjamo.

Seuraavaksi toimia vaaditaan metsäministerineuvostolta, jotta laki saadaan käyttöön!

-Sini

Hyvät uutiset pääkaupunkiseudun valtuustoista jatkuvat! Yli puolet Espoon valtuutetuista allekirjoitti maanantaina aloitteen palmuöljydieselin vaihtamisesta kestäviin biopolttoaineisiin. Allekirjoittaneita löytyy kaikista puolueista, kuten Helsingissä, missä helmikuisen valtuustoaloitteen samoin allekirjoitti enemmistö valtuutetuista.

Myös Vantaalla aloite eteni maanantaina virkamieskäsittelyyn.

Greenpeace kerää tällä hetkellä nimiä Neste Oilin palmuöljydieseliä vastustavaan vetoomukseen. Tällä hetkellä nimiä on kertynyt 5 500. Allekirjoituksia kerätään toukokuuhun asti, jolloin vetoomus luovutetaan pääkaupunkiseudun päättäjille.

Maija Suomela

PS. Matti Liimatainen jäi eilen ansaitulle vuorotteluvapaalle ja minä vastaan palmuöljykampanjasta vuoden loppuun.  Greenpeace on tullut vuosien mittaan tutuksi työnantajana lähinnä varainhankintapuolella. Opintoni olen tehnyt antropologiasta ja kehitysmaatutkimuksesta. Lisäksi joku on saattanut nähdä minut teatterilavalla, lähinnä Teatteri Poleemin riveissä. Palataan!

Monikaan tuskin viitsii katsoa televisiota lauantai-aamuna kello 8.05, kun TV1 esittää uusintana Kiehtova maailma: Elää heimon kanssa -ohjelman. Mutta sen voi katsoa sunnuntai-iltaan asti YLE:n Areenalta.

Dokumentti vie Sarawakin viidakkoon Malesiassa, tutustumaan palmuöljy- ja metsäteollisuuden ahtaalle ajamien penanien elämään.

Suosittelen ohjelmaa kaikille. Etenkin palmuöljynsä Malesiasta hankkivan Neste Oilin hallintoneuvoston vihreälle puheenjohtajalle Heidi Hautalalle ja muille Neste Oilin todella massiivista palmuöljyn käyttöä “ymmärtäville” suomalaisille. Tämäkin ohjelma näyttää, mitä länsimaiden tolkuttomasti kasvava palmuöljyn käyttö esimerkiksi “uusiutuvissa polttoaineissa” saa aikaiseksi.

On todellinen häpeä, että Suomi osallistuu sademetsien hävittämistalkoisiin ja alkuperäiskansojen kulttuurien tuhoamiseen. Täysin käsittämätöntä on, että jopa vihreistä löytyy henkilöitä, jotka joko “ymmärtävät” eli hyväksyvät toiminnan, tai jopa aktiivisesti edistävät tätä törkeyttä.

Matti Liimatainen

Varsin pieneltä tuntuu Greenpeacen viime perjantaina Helsingissä toteuttama lyhyt Stora Enson pääkonttorin valtaus ja etenkin yhtiön sivistynyt suhtautuminen siihen, kun vertaa sitä siihen mitä muut maailmalla, ja miten Stora Enso muualla maailmassa.

YLE kertoo tänään, että Brasiliassa maattomien ihmisten oikeuksia puolustavan Via Campesina- liikkeen 1300 naismielenosoittajaa valtasivat eilen Portocelin vientisataman Brasiliassa. Sataman kautta kuljetetaan maailmalle Stora Enson Veracel- yhtiön eukalyptus-sellua.

Tapaus nimittäin antaa aiheen muistaa, miten Stora Enso edellisen kerran vastasi kansalaisjärjestöjen protesteihin. Yhtiön laittomasti perustamia selluviljelmiä vastaan protestoineita naisia häätämään kutsuttiin sotilaspoliisit, jotka ampuivat kymmeniä naisia kumiluodeilla. Pahoinpitelyistä kuvia julkaisi Voima-lehti. Via Campesina- liikkeen mukaan Stora Enson selluviljelmät vievät tilaa ruuan viljelyltä, syrjäyttävät maattomia pienviljelijöitä ja pilaavat pohjavesiä.

Stora Enso pahoitteli myöhemmin väkivallan käyttöä. Laitonta maiden anastamista, pohjavesien pilaamista ja sosiaalisten ongelmien aiheuttamista yhtiö ei ole pahoitellut. Veracelin sellua käytetään Stora Enson Oulun tehtailla Suomessa.

Matti Liimatainen

Tänään 60 vuotta täyttävä kansallistaitelijamme Tapani Kansa muistutti syntymäpäivähaastattelussaan, ettei merbauta kannata ostaa.

Ai mikä ihmeen merbau? No, uhanalainen trooppinen puulaji, jonka hakkuisiin liittyy sademetsien tuhoutuminen ja törkeitä ihmisoikeusloukkauksia. Tapani Kansa totesi, että

“Uusrikkaiden elintaso on tuhat kertaa suurempi kuin varakaskin ihminen kohtuudella ansaitsee. Merbauta … hakataan saunanlauteiksi näiden patologisten valehtelijoiden perseiden alle. Samaan aikaan maailman keuhkot vetelevät viimeisiään.”

Laitonta sademetsäpuuta KeskoMuuten Tapani Kansan vuodatus on täyttä asiaa, mutta on todettava että ainakin Suomessa merbauta valitettavasti myydään myös muille kuin rikkaille, eikä ehkä niinkään saunanlauteiksi, vaan jalkojen alle. Siihen nähden että puulaji on uhanalainen ja sitä saadaan vain laittomasti hakattuna ja salakuljetettuna, on todella rivoa ja härskiä että merbauparkettia saa Suomessa noin 30 euron neliöhintaan.

Kaikesta myyjille toimitetuista tiedoista ja vetoomuksista huolimatta merbauta ja muita sademetsien uhanalaisia puulajeja myyvät esimerkiksi vastuullisuuttaan ja ympäristöraportointiaan hehkuttava kaksinaismoralismin ykkönen eli “Käytännön tekoja huomisen hyväksi”- Kesko sekä “Se on jämpti” – Puukeskus,  Upofloor ja Parlafloor.

S-ryhmä on ainoa suomalainen vähittäismyyjä, joka tekee muutakin kuin puhuu kestävyydestä. S-ryhmä on poistanut uhanalaiset sademetsien puulajit ja uhanalaisia puita sisältävät parketit valikoimistaan. Mieti sitä, kun seuraavan kerran suunnittelet rautakaupassa käyntiä!

Matti

Valtuusto sanoo ei
Pyytämättä ja iloisena yllätyksenä, todettiin toimistollamme tänään puoliltapäivin, kun sähköposti toi Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen tiedotteen.

Yli puolet Helsingin kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti eilisiltana aloitteen, jossa vaaditaan palmuöljydieselistä luopumista. Aloitteen on allekirjoittanut 48 valtuutettua, joukossa monien valtuustoryhmien puheenjohtajat. Asia näyttää yhdistävän yli puoluerajojen. Todella hienoa!

Helsingin valtuutettujen aktiivisuus asiassa on hyvä viesti kaikille kansalaisille, jotka ovat allekirjoittaneet kaupunkipäättäjille tarkoitetun vetoomuksen. Neste Oilin palmuöljydieseliä vastustavaan vetoomukseemme on kolmessa viikossa kertynyt lähes 4000 nimeä. Nimiä kerätään toukokuuhun asti jolloin vetoomus luovutetaan Helsingin lisäksi Espoon ja Vantaan päättäjille. Allekirjoita sinäkin vetoomus – se kannattaa!

Matti Liimatainen

Ei sademetsää tankkiin - vetoomuksen allekirjoittajia
Nimiä vetoomukseen on kerätty kaduilla, busseissa ja netissä. Myös kännykällä voi allekirjoittaa vetoomuksen.

Keräämme paraikaa allekirjoituksia vetoomukseen, jossa vaaditaan Neste Oilin palmuöljydieselin poistamista pääkaupunkiseudun julkisesta liikenteestä. Tähän mennessä nimiä on kertynyt reilu 3300. Luvussa ei ole mukana kännykän kautta vetoomuksen allekirjoittaneita.

Tavoitteena on 10 000 nimeä toukokuun loppuun mennessä, mutta tätä tahtia voisimme kiikuttaa nimet kaupunginvaltuutetuille etuajassa. Jee!

Virpi

Sain juuri kuulla, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat esittäneet erittäin hyviä muutosehdotuksia komission tekemään luonnokseen laittomien hakkuiden vastaisesta laista. Lähes kaikki Greenpeacen toivomat muutokset ovat esillä! Tämä on hieno välivoitto taistelussa laittomia hakkuita vastaan, jota Greenpeace on tehnyt jo vuosia.

On absurdia, että laittomasti hakatun puun tuonti on edelleen laillista Euroopassa. Komission lakiehdotus meppien ehdottamilla muutoksilla tekisi näistä ympäristörikoksista paljon hankalampia toteuttaa. Tämä olisi yksi ratkaiseva askel sademetsätuhon lopettamisen tiellä. Mepit äänestävät asiasta 17.2. Kannatta ottaa yhteyttä oman meppiin ja varmistaa, että hän on tehokkaan lainsäädännön kannalla!

Vielä huolestuttaa se, että monet maat, kuten Suomi ja Ruotsi, toivovat lakiin porsaanreikiä omien maidensa metsänomistajien paperityön vähentämiseksi. Tämä on vaarallinen suuntaus, koska WTO-määräysten takia lain on oltava sama EU:n sisäisille ja ulkopuolisille tuottajille. Porsaanreikä suomalaisille olisi siis myös porsaanreikä indonesialaisille tai brasilialaisille. Toivottavasti meppien kanta voittaa eivätkä taantumukselliset ministerit pääse vesittämään lakia!

Sini Harkki

Päivän bussikampanjatapahtumia videomuodossa. Haastateltavana palmuöljykampanjasta vastaava Matti Liimatainen (joka on myös ahkera bloggaajamme). Matti vaihtoi sittemmin talvitamineet orankiasuun ja löytynee tällä hetkellä jostain pääkaupunkiseudun lukuisista busseista.

Virpi

Oranki bussissa
Bussimatkustajien reaktiot olivat ystävällismielisiä.

Aloitimme tänään pääkaupunkiseudun julkiseen liikenteeseen (HKL ja YTV) kohdistuvan kampanjan, jossa koetamme -tavallisten ihmisten tuella- saada HKL:n ja YTV:n lopettamaan Neste Oilin palmuöljydieselin käytön busseissaan.

Haastattelin hieman tänään Helsingin ja Espoon busseissa pyörineitä aktivistiorankejamme ja muita vapaaehtoisia millaisen reaktion he pääosin työmatkalla olleilta ihmisiltä saivat. Tässä tyypilliset kommentit:

  • Asiana sademetsät ovat sellainen, ettei misään (Greenpeacen) kampanjassa ollut näin yksiselitteisen positiivista vastaanottoa.
  • Ihmiset olivat kiinnostuneita riippumatta iästä tai sukupuolesta. Olin yllättynyt!
  • Suurimmalta osalta irtosi hymy. Apinat saa enemmän sympatiaa kuin haalarit. Haalarijakajilta ei otettu liiffaria yhtä herkästi.
  • Bussikuskitkin enimmäkseen halusi liiffarin. Paitsi se yksi joka teki kädellään puukotusliikettä…
  • Aika vaisua. Ihmiset on bussissa apeita.
  • HKL:n henkilöstöosaston ihminen otti nipun liiffareita, että voi jakaa töissä.
  • Pienet lapset pelkäsi.
  • Lapset tykkää.

Hmm. Pitäisikö tästä lähin pukeutua ainoastaan pörröisiksi metsän eläimiksi?

Virpi

Indonesialaiset kansalaisjärjestöt ovat raportoineet järkyttävistä tapahtumista Bengkalin alueella Sumatralla. Selluplantaaseja raivaava metsäyhtiö päätti poistaa tieltään bisneksilleen hankalaksi käyneet paikalliset asukkaat. Metodiksi valittiin väkivalta yhdessä poliisin, puolisotilaallisten joukkojen ja yhtiön palkkaamien väkivaltaisten huligaanien (“thugs”) kanssa.Sinar Mas Groupin tytäryhtiön helikopterit pudottivat polttonesteitä -todennäköisesti napalmia-  Dusung Suluk Bongalin kylään. Paikallisten ihmisten mukaan 700 ihmisen kodit ja viljelykset poltettiin. Poliisi, puolisotilaalliset joukot ja rettelöitsijät iskivät maan pinnalla: ihmisiä pidätetiin, pahoinpideltiin ja ammuttiin. Raportit puhuvat 1-3 kuolleesta, joista yksi oli 2-vuotias lapsi, pahoinpidellyistä raskaina olleista naisista ja kymmenistä tulipalossa loukkaantuneista. Järkyttävä raportti löytyy esimerkiksi tämän linkin alta. Sivun englanninkieli ei ole parasta mahdollista (käännöskonettakin lienee käytetty), mutta ihmisten viha ja hätä käy selvästi ilmi.

Sadat kyläläiset piileksivät joulun viidakossa. Tilanne rauhoittui hyökkääjien vetäydyttyä 27.12., mutta ihmisillä ei enää ole koteja mihin palata.

Ja mitä tämä meille Suomessa kuuluu? Paljonkin. Valtionyhtiömme Neste Oil tekee bisnestä tällaisten yhtiöiden kanssa.

Sina Mas Group toimii sellu- ja palmuöljybisneksessä. Neste Oilin palmuöljyntoimittaja IOI on ostanut palmuöljyä edelleen välitettäväksi Sinar Masilta ainakin syksyllä 2007. Maakonfliktit Sinar Masin ja paikallisten asukkaiden välillä ovat jatkuneet useita vuosia. Väkivaltaa on harjoitettu aiemminkin. Ja sama koskee monia muitakin palmuöljybisneksessä toimivia yhtiöitä.

Kun palmuöljyn kysyntä laajenee, ongelmat kasvavat samassa suhteessa. Neste Oilista on tulossa maailman suurin yksittäinen palmuöljyn käyttäjä. Mieti missä tankkaat!

Matti Liimatainen

Hyvää uutta vuotta Greenpeace blogin lukijoille, ja suoraan ankeaan asiaan: öljylämmitystaloudet saavat nyt laskuunsa sademetsien tuhoamislisän. Omakotitaloudet maksavat noin 5% vuodessa lisää siitä, että polttoöljyyn “ilmastotalkoiden” nimissä sekoitetaan Neste Oilin palmuöljydieseliä.

Typerintä on se, että sademetsiä tuhoamalla tuotetun palmuöljyn sekoittaminen polttoöljyyn ei auta ilmastonmuutoksen torjumista. Se päinvastoin pahentaa sitä. Palmuöljyn tieltä kaadetaan hiilivarastoina toimivat sademetsät ja ojitetaan suot. Lopputulos on polttoaine, jonka ilmastotase on negatiivinen – siis tavallista öljyä pahempi- vähintään seuraavat 80 vuotta, pahimmillaan jopa yli 400 vuotta.

Kirjoituksen tarkoitus ei ole syyllistää öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvaa ihmistä. Heillehän palmuöljy pakkosyötetään, ja vielä aiempaa isomman laskun kanssa. Isot öljy-yhtiöt kun ilmeisesti kaikki aikovat sekoittaa öljyynsä Neste Oilin palmuöljyä. Autonsa tankkaava voi sentään ajaa Neste Oilin aseman ohi täyttämään tankkinsa niille asemille, jotka myyvät ihan tavallista dieseliä – sitä, jonka päästöt ovat pienemmät, ja jota varten ei tuhota sademetsää.

Matti Liimatainen

gp-palmuoljyplantaasi_pieni.jpg

Ilmastoneuvottelut Poznanissa ovat ajautuneet metsien osalta samaan umpikujaan kuin lukuisat YK-neuvottelut metsistä jo vuosikymmenen ajan.

Metsäkatoa pitää ehkäistä, jotta maailman biodiversiteetistä voidaan säästää edes osa ja vaarallinen ilmastonmuutos torjua. Metsiä säästämällä tämä olisi helppoa, mutta suunnitelmat eivät sovi kaikille. Suuryritykset ja heidän etujaan ajavat hallitukset haluavat jatkaa sademetsien kaatamista ja esittää plantaasien istuttamisen tilalle ympäristötekona.

Tämä juoni on taas hyväksytty Poznanissa. Käytetyn määritelmän mukaan kaikki puuta kasvava maa on “metsää”. Metsiä käsitellään hiilitikkuina, vaikka 1,6 miljardia ihmistä on riippuvaisia metsistä jokapäiväisessä elämässään ja niissä elää yli puolet maailman lajistosta.

Jos suunta ei muutu ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, Indonesia ja Brasilia voivat tulevaisuudessa olla “ilmastosankareita” ja päästä velvoitteistaan kaatamalla sademetsät ja perustamalla tilalle puupeltoja.

-Sini Harkki

Sademetsään raivattua soijapeltoa Amazonilla

Jos maankäytöstä seuraavat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon, kuuluu Brasilia maailman viiden eniten päästöjä aihettavan maan joukkoon. Valtaosa Brasilian päästöistä syntyy trooppisten sademetsien raivaamisesta ja niihin vuosisatojen ainana syntyneiden hiilivarastojen polttamisesta. Koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä  metsien hävittäminen aiheuttaa noin viidenneksen.

Brasilia otti Poznanin ilmastokokouksen alla pitkästä aikaa todellisen askeleen tilanteen parantamiseksi. Hallitus asetti tavoitteekseen vähentää metsien hävittämistä 70 prosentilla vuoteen 2018 mennessä.Tämä aiotaan saavuttaa vähentämällä laittomia hakkuita.

Täytyy olla tyytyväinen siitä, että Brasilia on esittänyt ensimmäistä kertaa sitovan, mitattavan tavoitteen metsien hävittämisen vähentämiselle. Toisaalta – eikö olisi kohtuullista edes yrittää lopettaa sademetsän hävitys vuoteen 2018 mennessä? Suunnitelman mukaan metsää voi hävittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 150 000 nelilökilometriä (5 kertaa Belgian verran) ja tavoitteessa ollaan! On surullista, että Brasilia ei uskalla luvata edes laittomien hakkuiden lopettamista kokonaan.

Lisäksi Brasilia kytki lupauksensa heti rikkaiden maiden rahoituksen saamiseen. Jos sitä ei saada tarpeeksi, voi lupauksista livetä. Joka tapauksessa tämä on alku keskusteluille ja johtaa toivottavasti siihen, että Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 sovitaan YK-rahastosta, jonka kautta teollisuusmailta kanavoidaan rahoitusta trooppisten metsien suojeluun. Se olisi yksi kustannustehokkaimpia tapoja vähentää kasvihuonekaasuja.

-Sini Harkki

YLE kertoi tänään, miten Länsi-Afrikan simpanssit ovat kuolemassa sukupuuttoon. Uutisen mukaan “..tuhon syynä on väestönkasvu ja maankäytön lisääntyminen”.

Yksi lisääntyvä maankäytön muoto Länsi-Afrikassa on palmuöljyn tuotanto. Esimerkkejä aiheutetuista tuhoista ja laajennussuunnitelmista on jo olemassa.

Uutinen muistuttaa palmuöljyn kasvavan käytön järkyttävistä seurauksista. YK:n ympäristöohjelma UNEP:in ja monien kansalaisjärjestöjen mukaan orangit kuolevat lähivuosina sukupuuttoon Indonesian ja Malesian kasvavan palmuöljytuotannon takia. Ja nyt tämä onnettomuus on leviämässä muuallekin.

Yksi suurimpia syyllisiä on suomalainen Neste Oil, joka kasvattaa palmuöljyn käyttöä vuosi vuodelta. Nesteestä on tulossa maailman suurin palmuöljyn käyttäjä vuonna 2011.

Tällä hetkellä suomalainen autoilija voi valita, haluaako tankata Neste Oilin sademetsädieseliä vai ei. Sen sijaan pääkaupunkisudun bussimatkustaja ei voi valita. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL testaa parhaillaan Nesteen palmuöljydieseliä laajassa mitassa. Kokeilu saattaa johtaa siihen, että vuonna 2010 kaikki Helsingin seudun bussit ajavat sademetsätuhoa tankissaan.

Tähän älyttömyyteen ehtii vielä vaikuttaa. Ota yhteyttä valtuutettuusi Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä. Ja lähetä palautetta HKL:lle.

Matti Liimatainen

Tänään saimme taas ikäviä uutisia Amazonasilta – metsien hävittäminen elokuussa 2008 oli kolminkertaista viime vuoteen verrattuna! Ei kovin rohkaisevaa aikana, jolloin on vihdoin laajalti tiedostettu, että trooppisten metsien hävittämisen lopettaminen on välttämätöntä, jos haluamme välttää ilmastonmuutoksen vaarallisimmat seuraukset.

Brasilian virallisen satelliittianalyysin tulos on täsmälleen sellainen, kun Greenpeace arvioi jo alkuvuonna. Maan ympäristöministeri listasi pahimpien syyllisten listaan kansallisen maareformikeskuksen INCRAn, jonka ajamaa kyseenalaista “kehitystä” Greenpeace on jatkuvasti arvostellut.On tässä tapauksessa erittäin ikävää nähdä ennustustensa toteutuvan.

Miten tämä liittyy meihin? Tärkein syy uudelle, entistä voimakkaammalle rynnistykselle Amazonian sademetsiin on soijan hinnan kasvu ja maailman ruokakriisi. Tämä taas johtuu suurelta osin biopolttoaineiden tuotannon kasvusta, alasta, jolla suomalainen Neste tuottaa ympäristövastuun pohjanoteerauksia käyttämällä palmuöljyä.  Maailmantalous imaisee muutenkin Amazonian tuhon hedelmät sisäänsä – Euroopassakin myydään alueen puuta, nahkaa tuhotussa sademetsässä laiduntavista metsistä ja sademetsäsoijalla syötetään monia kanoja, sikoja ja nautoja, jotka me panemme suuhumme.

Brasilian presidentti Lula on jo monta kertaa osoittanut kyvyttömyytensä tuhon lopettamisessa. Hän on kuitenkin kertonut selvällä kielellä kansainväliselle yhteisölle, että Brasiliassa kyllä suojellaan sademetsää, jos se kannattaa. Pidetäänkö huolta, että suomalaiset poliitikot kantavat kortensa kekoon rahastoon, jolla maksetaan suojelusta tropiikissa? Norja on jo aloittanut.

-Sini Harkki

Ruotsalainen talousuutissaitti mentoronline.se kertoo, että Preem- öljy-yhtiö investoi puoli miljardia kruunua biodieselin tuotantoon Göteborgissa. Ruotsin suurin öljy-yhtiö on myös hankkinut osake-enemmistön pohjoisruotsalaisesta jalostamosta, joka käyttää metsäteollisuuden sivutuotteena saatavaa mäntyöljyä dieselin jalostamiseen.

Yhtiö aikoo käyttää pääosin mäntyöljyä, mutta myös eläinrasvoja ja muita kasviöljyjä. “Ei kuitenkaan palmuöljyä. Me emme halua joutua samaan tilanteeseen kuin Neste Oil”, sanoo mentoronlinen haastattelema Preemin edustaja. “Pointti on, että me käytämme uusiutuvia raaka-aineita … jotka eivät kilpaile elintarviketeollisuuden kanssa tai vaikuta muilla tavoin haitallisesti ympäristöön.”

Samaan aikaan täällä kotimaassa Neste Oil yrittää parantaa julkisuuskuvaansa tökeröllä piirroskuvapropagandallaan. Esimerkiksi viime viikolla autottoman päivän yhteydessä yhtiö tuhlasi jälleen rahojaan kokosivun mainokseen HS:ssa. Tällä kertaa vihreä ilmapallo mainosti bussilippuja ja palmuöljydieseliä. On myös toisenlaista mainontaa: vielä ehdit vaikuttaa vastamainoskilpailussamme.

Matti Liimatainen

Antimainoskilpailu
Sallittakoon blogissa mainos hyvän asian puolesta. Toivoimme yleisöltä kilpailutöitä Neste Oilin palmuöljydiesel-antimainos- kilpailuun. Saimme hyviä töitä, joita nyt ylpeinä esittelemme! Käy katsomassa finaalin päässeitä mainoksia, ja äänestä voittajaa. Mikäli äänestäjiä on tarpeeksi, saamme kasaan rahaa jolla voimme julkaista parhaan antimainoksen jossain aikakauslehdessä. Mitä enemmän osallistujia, sitä laajalevikkisempään lehteen mainoksen saamme.

Samassa yhteydessä toinenkin mainos. Thinkers of the jungle- kirja kertoo Sumatran ja Borneon orangeista. Tämä runsain valokuvin varustettu kirja todellakin pysäyttää ja koskettaa. Toivottavasti joku pakottaisi HKL:n, YTV:n sekä Nesteen pomot ja hallintoneuvoston pj Heidi “palmuöljy-tilapäisesti -tuottaa-vähän-murheita-tähän-kestävyyteen”-Hautalan (vihr.) lukemaan tämän, ja miettimään sitten, millaista moraalia edustaa palmuöljyn käyttäminen liikennepolttoaineeksi. Kirjaa myy Helsingissä esim. Akateeminen, hinta 30 Eur.

Matti Liimatainen

HKL, YTV ja Neste Oil 2
Tarramainos Helsingin kaupungin liikennelaitoksen bussissa.

Joka aamu Mannerheimintien ruuhkassa voi nähdä YTV:n bussin, jonka takalasitarra julistaa: AJA BUSSILLA – TORJUT ILMASTONMUUTOSTA. Tästäkin innostuneena pieni ihminen voisi äkkiseltään ajatella, että tosiaan, otanpa bussin. Jätän huomenna henkilöautoni kotiin. Joukkoliikennehän on ekologista.

Mutta pieleen menee, jos sitten pääkaupunkiseudulla satut osumaan bussiin, joka on startannut Veolian Suomenojan, Helsingin bussiliikenne Oy:n Koskelan, Porvoon Liikenteen tai Pohjolan Liikenteen Ilmalan varikoilta.

Nämä bussit ajavat Nesteen palmuöljydieselillä. Moottorissa palaa sademetsää ja uhanalaisten orankien elinympäristöjä. Idiotismin kruunaa, että hiilidioksidipäästöjä tästä typerehtimisestä aiheutuu sademetsätuhon takia enemmän kuin tavallisella dieselillä ajettaessa.

Kävimme eilen jo kolmatta kertaa vuoden sisällä tapaamisessa HKL:n ja YTV:n kanssa tästä aiheesta. Heillä on kolmivuotinen kokeiluhanke “bio”dieselin käytöstä, joka pahimmillaan johtaa palmuöljydieselin laajamittaiseen käyttöönottoon pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä vuoteen 2010 mennessä. Saimme kolmannen kerran kuulla, että palmuöljyn ongelmista huolimatta HKL ja YTV “luottavat” Neste Oiliin.

Luottamus on tärkeintä, vaikka sademetsää hakattaisiin. On myös niin, että “teknologiaa on kehitettävä”. Niin, ja “kaikkia ongelmia ei voi ratkaista kerralla”.

Samana päivänä kun istuimme kuulemassa miten HKL ja YTV luottavat Nesteeseen, Indonesialainen kansalaisjärjestö Centre for Orangutang Protection tiedotti, että Nesteen palmuöljyn tuottaja IOI on jälleen jäänyt kiinni uhanalaisten orankien elinympäristöjen raivaamisesta.

Matti Liimatainen

Hämeenlinnassa matkatiimin mukana ollessani eräs miekkonen tuli luokseni niin kovin tietäväisenä kysymään retorisesti, miksi Greenpeace keskittyy niin aktiivisesti Suomen metsiin eikä yhtä paljoa Keski-Euroopan, kuten Saksan metsiin. Vastasin hänelle, että koska Suomessa on paljon enemmän vanhoja metsiä jäljellä kuin Keski-Euroopassa ja koska Greenpeacen toiminta metsien suhteen Suomessa ylittää täkäläisen uutiskynnyksen helpommin kuin keskieurooppalaisten Greenpeace-toimistojen toiminta omilla alueillaan.

No, vastaus ei miellyttänyt, vaan mies sanoi jotain ”no itse asiassa se johtuu siitä, että Saksan metsäteollisuus rahoittaa Greenpeacen toimintaa”. Greenpeacen rahoitus on jokin käsittämätön myytti ihmisille. Muutaman kerran kaduilla, mutta huomattavasti enemmän internetin ihmemaassa ihmiset keksivät ties mitä salaliittoteorioita Greenpeacen rahoituksesta. Nesteen green dieseliin kohdistuvan kritiikin syyksi olen jonkun nähneen keksineet niinkin hulvattoman teorian, että ExxonMobil rahoittaa Greenpeace Pohjolaa.

Eniten näissä salaliittoteorioissa huvittaa se, kuinka ihmiset nyhjäisevät ne niin tyhjästä ja uskovat kaiken, mitä sattuvat jostain keskustelupalstalta lukemaan tai kaverilta kuulemaan, mutta kukaan ei kuitenkaan tunnu koskaan ottavan asioista selvää itse Greenpeacelta. Valitetaan, että rahoitus on epäselvää, vaikka Greenpeacen yrityksistä ja valtioista riippumaton rahoitus on ulkopuolisten tilintarkastajien varmentamaa ja vuosiraportit kaikkien ladattavissa netistä. Valitetaan miksei Greenpeace kritisoi muita yrityksiä kuin vaikka Nestettä, vaikka Greenpeace on öljy-yhtiöiden saralla aktiivinen ExxonMobilin kritisoija mm. Greenpeacen Yhdysvaltain toimiston erinomaisella Exxonsecrets-sivustolla, sekä palmuöljyn suhteen kritisoinut ulkomailla mm. Unileverin toimintaa. Myös saksalaiset metsäfirmat ovat saaneet Greenpeacelta kritiikkiä osakseen.

Tulee hieman mieleen juorukerhot. Jostain ihmisestä juorutaan hirveästi asioita ja spekuloidaan onko hän tehnyt sitä ja onko hän tätä ja missähän hän mahtoi olla silloin ja tällöin. Kukaan ei kuitenkaan missään vaiheessa tule kysyneeksi itse juorujen kohteelta miten asia todellisuudessa on, vaikka asioiden todellisen laidan selvittäminen olisi hyvin helppoa. Varmaankin kyseessä on jonkin sortin ennakkoasenne. Jos joku ei tykkää Greenpeacesta, niin halutaan uskoa kaikki epämääräiset juorut, sillä ne sopivat paremmin omaan mielipiteeseen Greenpeacesta. Uskotaan mieluummin omaa näkemystä tukeva valhe kuin oman näkemyksen kyseenalaistava totuus.

Topias Salonen

Banderolli Länsiväylällä

Helsingin Sanomien sivuilta löytyy metsäkampanjoitsija Matti Liimataisen haastattelu tämän aamuiseen Länsiväylän banderollitempaukseen liittyen.

Kuvia löytyy puolestaan Flickr -tililtämme.

Virpi

Käykääpä tarkastamassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n brutaalin iskevä biopolttoaineaiheinen verkkopeli.

Virpi

Kampanjamme Nesteen sademetsädieseliä vastaan on tuottanut paljon positiivista palautetta. Muodikkaassa Facebook-ryhmässä on melkein 1000 jäsentä ja feedback kaduilla, huoltoasemilla ja netissä on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kuka hullu nyt haluaisi tahallaan tankata sademetsiä hävittävää polttoainetta. Etenkin orankipukuiset mielenosoittajat ja infon jakajat ovat keränneet sympatiaa.

Mutta löytyyhän tästä moniarvoisesta yhteiskunnastamme toisenlaisiakin mielipiteitä. Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Pauliina Viitamies ilmoittaa blogissaan, että Greenpeacen palmuöljyasia on “varmasti hyvä ja kannatettava”, mutta aikoo silti ihan vasiten tankata Nesteellä jatkossakin. Ai miksikö? No, siksi että Greenpeacen orankien mielenosoitukset vievät vanhustenhoidon voimavaroja. Juu, luit oikein. Ei ihme että politiikan arvostus laskee, kun vastuullisissa asemissa olevat ihmiset ovat järjenkäytössään tällaisia. Mutta meitähän on moneen junaan.

Toivoa sopii, että KEPA:n eilen aloittama Tiedä mitä tankkaat -kampanja tavoittaisi kansanedustajia. Ehkä uhanalaisten orankiemme ärsyttämä Viitamieskin voisi KEPA:n materiaaleihin tutustuttuaan harkita Nesteellä tankkaamistaan uudestaan: 850 miljoonan aliravitsemusta kärsivän ihmisen joukoon mahtunee myös vanhuksia, joiden hyvinvointi tuntuu olevan erityisen lähellä hänen sydäntään.

Matti Liimatainen

Greenpeacen aktivistit (mukana myös muutama sukupuuttouhan alla oleva oranki) kävivät protestoimassa Nesteen huoltoasemilla Neste Oilin uutta palmuöljypohjaista biodieseliä vastaan. Autoilijat suhtautuivat suurimmaksi osaksi positiivisesti tempauksiin. Myös Facebookissa oleva Neste Oil -ryhmä on kerännyt tähän mennessä jo yli 700 jäsentä.

Ihmiset näyttäisivät ymmärtävän palmuöljydieselin ongelmat varsin hyvin!

Virpi Oinonen

Tämänaamuisen palmuöljy -mielenosoituksemme johdosta Neste Oil lähetti tiedotteen, jossa sen alihankkija IOI myöntää hakkaavansa sademetsää. Nesteen surkeanhilpeät ristiriitaisuudet kannattaa lukea. Ensin sanotaan että Neste vaatii sademetsien hakkuiden lopettamista, ja seuraavassa kappaleessa annetaan alihankkijan täsmentää että tokihan nyt sademetsiä hakataan, mutta ei suojelualueilta.. Eilisen TV-uutisissa Neste korosti että yhtiö pyrkii juuri lanseeraamassaan palmuöljydieselissään eroon palmuöljystä vuoteen 2020 mennessä. Eli seuraavat 12 vuotta Nesteen tankista löytyy sademetsätuhoa, ilmastonmuutoksen pahentamista ja ruokapulan aiheuttamista. Sillä lailla, pojat!

Matti Liimatainen

sademetsa_nesteoil450px.png

Kun Nesteen faktat loppuvat, jää vain jankkaus. Julkistimme eilen todisteita siitä, miten Neste Oilin palmuöljyntuottaja IOI raivaa vastoin omia ja Nesteen lupauksia sademetsää Indonesiassa. Lisäksi IOI polttaa laittomasti metsää ja maata sekä hakkaa uhanalaisten orankien elinalueita.

Neste kommentoi tuoreeltaan tiedotteella: “Neste Oil edellyttää bioraaka-aineiden toimittajiltaan sitoutumista kestävään kehitykseen”. Niinpä varmaan. Samaahan Neste on jankannut palmuöljydiesel -projektinsa alusta asti. Edellytetään sitä ja edellytetään tätä. Kun nyt todistetaan että IOI on sitoutunut lähinnä toimintansa laajentamiseen seurauksista välittämättä, Nesteen innovatiiviset ideanikkarit eivät keksi muuta kuin: “Neste Oil edellyttää bioraaka-aineiden toimittajiltaan sitoutumista kestävään kehitykseen”.

Liitteenä Nesteen tiedotteessa kerrattiin taas yhtiön periaatteet joita se edellyttää toimittajiltaan. Esimerkiksi lakien noudattamista. Ja me kun juuri osoitimme, että IOI polttaa metsää ja maata laittomasti kaikilla Indonesian plantaaseillaan. Mutta ei. Nesteen kommentti on että “lakien noudattamista edellytetään”.

Tänään Hesarissa toimitusjohtaja Rinne ei halunnut kommentoida väitteitämme suoraan. Sen sijaan hän sanoi: “..ostamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuotettua raaka-ainetta. Hyväksymme niiden mukaisesti toimivan toimittajan.”

Pyöritetäänkö levy vielä uudestaan? Nesteen tuntien vastaus on kyllä.

Merbauparkettia K-Raudassa
Tästä teidänkin kotiinne edullista merbauparkettia!

Greenpeacen kautta voi nyt lähettää palautetta Keskolle, jotta Keskon ketjuun kuuluvat K-Raudat ja Rautiat luopuisivat sademetsäpuun myynnistä. Kävimme viime lauantaina tarkastamassa pääkaupunkiseudun liikkeiden tarjontaa. Hyvä uutinen oli, että Keskon valikoimat ovat jo huimasti parantuneet puutarhakalusteiden osalta. Myynnissä näytti olevan lähinnä FSC-sertifioituja ja viljeltyjä puulajeja. Valitettavasti parketeissa on edelleen myytävänä jopa uhanalaisia puulajeja.

Vastauksessaan palautetta lähettäneille Kesko kertoo, että “Rautakesko ei itse tuo maahan trooppisista puulajeista valmistettuja parketteja eikä niitä myöskään ole Rautakeskon vastuulla olevan keskitetyn markkinoinnin piirissä“. Tämä on tietysti hienoa, ja olimme iloisia huomatessamme, että suuria pinoja sademetsäparkettia ei enää ollut näkyvillä yhdessäkään kaupassa. Jokaisessa liikkeessä oli kuitenkin esillä näytepaloja jopa uhanalaisista puulajeista.

Kaikissa liikkeissä oli esillä merbau- ja kempasparkettia näytteinä ja niitä voi tilata. Molemmat ovat uhanalaisia, yksinomaan sademetsistä saatavia puulajeja. Esillä oli myös kambalaa ja wengeä. Wenge on uhanalainen afrikkalainen puulaji ja kambala niin ikään afrikkalainen luonnonmetsien laji. Kaikki neljä edellä mainittua ovat lajeja, joiden kohdalla laittomuus on todennäköisempää kuin alkuperän laillisuus.

Parannettavaa on siis hurjasti. Ensi lauantaina jatkamme K-Rautojen ja Rautioiden kiertämistä. Tavoitteena on tavata paljon sekä henkilökuntaa että asiakkaita – edelleen uskon, ettei kumpikaan heistä halua laitonta sademetsäpuuta!

Sini

Neste Oilin mainos Hesarin kuukausiliitteessä
Neste Oilin mainos Hesarin kuukausiliitteessä, huhtikuu 2008.

Neste Oilin valtamedioissa pyörivä mainoskampanja jatkuu. Tällä kertaa Neste Oil kertoo sijoittavansa 800 miljoonaa euroa biodiesellaitoksiin. Se on paljon rahaa. Olisipa hyvä, jos uusiin hienoihin laitoksiin löytyisi niitä ympäristövastuullisempia raaka-aineita, joista Neste Oil puhuu. Nyt tuolla rahalla rakennetaan maailman suurin biodiesellaitos Singaporeen.

Miksi Singaporeen? Olisikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että Singapore sijaitsee keskellä palmuöljyn tuotantoaluetta? Mikähän unohtui taas mainoksessa mainita…

Juha Aromaa

Neste Oilin mainos Helsingin Sanomissa 3.4.2008
Neste Oilin mainos tämän päivän Hesarissa

Neste Oil valittelee ilmoituskampanjassaan, että kyllä he kaiken toimintansa lopettaisivat, jos maailma sillä pelastuisi. Ilmoituksessa on hieno satukirjakuvitus, jossa iloiset virkamiehet menevät töihin hirvellä, kalalla ja linnun selässä. Olisikohan kyse piikistä ympäristönsuojelijoille vai ihanko oikeasti Neste Oil suunnittelee näin mielikuvituksellisia kulkutapoja? Itse luotan mieluummin junaan jatkossakin.

Toivotan menestystä Neste Oilin ponnisteluille ratkaista polttoaineiden ympäristöhaasteet. Ilmoituksessa onkin mainittu kaikenlaisia esimerkkejä uusista innovaatioista, kuten puun kaasuttaminen, eläinrasvojen vetykäsittely ja leväöljydiesel.

Mutta yhdestä Neste Oil ei halua ilmoituksessaankaan puhua: palmuöljystä. Siitä ei puhuta, koska palmuöljyn polttamisella dieselmoottorin sylintereissä ei todellakaan maailmaa pelasteta. Siitä on kuitenkin Neste Oilin biodiesel tehty.

Juha Aromaa

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva.
Greenpeacen Amazonasin metsäkampanjan johtaja Paulo Adario ja presidentti Lula.

Brasilian presidentti Lula ilmoitti tällä viikolla, että hallitus aloittaa suurimman operaation koskaan Amazonian metsätuhon hillitsemiseksi. Hallitus lähettää yli 300 poliisia ja tutkijaa Paran osavaltioon ratsaamaan sahoja ja hakkuuoperaatioita, joista monet ovat laittomia. Brasilialaiset kolleegamme pitävät tätä tietysti hyvänä merkkinä, mutta myös Lulan viimeisenä mahdollisuutena osoittaa, että hän ottaa sademetsätuhon vakavasti. Lula on jo vuosia pitänyt asiaa esillä, mutta todelliset toimet ovat jääneet kovin vähäisiksi. Korruptoitunut paikallishallinto tuntuu olevan kaiken lainsäädännön ja hallinnon ulkopuolella ja koko ajan Amazonian sisään luikertelevat hakkuut ja tienrakennus ovat kovin, kovin kaukana hallituksen päämajasta.

Toivon sydämestäni, että presidentti Lula on tosissaan ja operaatio aloittaa uuden ajan Brasilian sademetsissä.

Sini Harkki

Ilmakuvaa sademetsän polttamisesta

Eilen saimme tiedon, että viime syksyn aikana Brasilian Amazonasin sademetsien häviäminen on taas kiihtynyt ennätysnopeuteen. Syksyn sateisena kautena metsää raivataan yleensä vähemmän kuin keväällä. Satelliittitietoja analysoivan hallituksen instituution työntekijä arveli Guardianissa, ettei tällaista hävitystä ole nähty koskaan ennen syyskautena. Ei lupaa hyvää keväälle.

Brasilian presidentti Lula on jo monta vuotta lupaillut laittaa lopun Amazonasin hallitsemattomalle, usein laittomien toimijoiden häikäilemättömästi johtamalle tuhoamiselle. Lula on tehnyt hyviä aloitteita metsäkadon kuriin saamiseksi. Brasilialaisten kollegojen mukaan näiden toteuttaminen on kuitenkin ollut toivottoman heikkoa.

Tällä kertaa Lulan yllättivät ilmeisesti maailmanmarkkinat, joiden mukaan sademetsät nykyään seisovat tai kaatuvat. Yhdysvalloissa on lisätty tukia maissille, josta tehdään biopolttoaineeksi kelpaavaa etanolia. Monet amerikkalaiset soijan viljelijät ovat siirtyneet tukien takia tuottamaan maissia, soijan viljely on vähentynyt, ja soijan maailmanmarkkinahinta kasvanut. Tämä on saanut brasilialaiset sademetsän raivaajat ennennäkemättömään intoon – sademetsää raivataan soijapelloksi. Tosin ensi arvopuut myydään eurooppalaisille ja amerikkalaisille parketiksi, sitten laidunnetaan pari vuotta karjaa, josta tehdään pihvejä joka puolella maailmaa, ja viimeisenä on soijan vuoro kun viimeisetkin kannot on saatu kiskottua irti maasta.

Lulalla ja monilla maailman johtajilla alkaa olla jo kiinnostusta sademetsien häviämisen lopettamiseen. Ihmiskunta ei kestä sademetsäkadosta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja Amazonasin häviäminen uhkaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa kuivattaa puoli Brasiliaa. Kannustimet metsien säästämiseen eivät vain ole vielä läheskään yhtä voimakkaita kuin maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen aiheuttamat vaikutukset. Maailmanmarkkinoiden yhdistyminen on antanut uuden poliittisen merkityksen vanhalle perhosefektiteorialle. Tuntuu, että mikä vain toimi voi aiheuttaa lähes mitä vain toisella puolella maailmaa, eikä homma näytä olemaan kenenkään hallinnassa. Olisiko tarvetta politiikan uudelle tulolle…?

Sini Harkki

Neste Oil ilmoitti tänään aikovansa rakentaa NExBTL-biodieseltehtaan Singaporeen vuoden 2010 lopulla. Nesteen päätös sijoittaa tehdas palmuöljyplantaasien viereen osoittaa, että yhtiö rakentaa tuotantoaan voimakkaasti juuri palmuöljyn varaan. Puheet muista kestävämmistä raaka-aineista ovat jäämässä puheeksi. Teot puhuvat selvää kieltä.

Neste Oil on ensimmäinen yhtiö, joka on ottanut palmuöljyn laajamittaisen liikennepolttoainetuotannon raaka-aineeksi. Yhtiö on siis avaamassa uudet maailmanmarkkinat palmuöljylle. Liikennepolttoaineiden jano on maailmassa loputon. Palmuöljyn kysynnän raju kasvattaminen on suuri uhka Kaakkois-Aasian sademetsille, sillä kysynnän kasvu palmuöljylle johtaa väistämättä uusien plantaasien raivaamiseen sademetsäalueille. Alueen sademetsillä ei ole varaa Nesteen uhkapeliin. Nykyisellä metsätuhon tahdilla esimerkiksi orankien arvioidaan kuolevan sukupuuttoon luonnosta 5-10 vuodessa.

Neste puhuu mielellään sertifioidusta palmuöljystä, vaikka tällä hetkellä sitä ei ole edes saatavilla, ja Nesteen hankkiman palmuöljyn sertifioiminen kestää jopa kolme vuotta. Nykyiset sertifiointisuunnitelmat ovat sitä paitsi lievästi sanoen puutteellisia. Nyt RSPO sertifikaatti ei edes kiellä sademetsän kaatamista palmuöljyplantaasien tieltä, eikä siinä edes tarkastella palmuöljyn tuottamia ilmastopäästöjä.

Lopulta ongelma on kuitenkin vielä vakavampi. Tiukinkaan sertifiointi ei pysäytä metsien häviämistä, sillä palmuöljyn kysynnän kasvu houkuttelee lisää laittomia toimijoita markkinoille. Tarvitaan muita ratkaisuja ja niitä on olemassa useita. Sekä metsätuhon jarruttamiseen, että ilmastopäästöihin tepsii sama lääke: autojen ja liikenteen energiatehokkuus. Palmuöljyä kestävämpiä päästövähennyksiä saataisiin muun muassa vähentämällä autojen painoa ja ottamalla käyttöön tehokkaampia moottoreita. Tekniikat autojen päästöjen puolittamiseen ovat jo olemassa, mutta isot autovalmistajat ajavat kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan. Tekosyynä painon ja päästöjen kasvattamiseen käytetään, arvaatte jo varmaan, biopolttoaineita.

Harri Lammi

Mielenosoitus Nesteen Porvoon jalostamon edustalla.

Viime viikonloppuna pysäytimme palmuöljytankkerin tulon Nesteen jalostamolle Porvooseen. Pimeällä merellä kovassa merenkäynnissä tapahtuneella mielenilmauksella onnistuimme lyömään palmuöljyn ongelmat voimakkaasti tapetille. Lisäksi se antoi arvokasta tukea Kaakkois-Aasian kampanjoitsijoillemme, jotka neuvottelevat paraikaa Indonesian hallituksen kanssa kiellosta laajentaa palmuöljyplantaaseja sademetsiin.

Mielenosoituksen jälkimainingeissa Neste Oil lähetti tiedotteen, jossa Greenpeacen kerrottiin vain vastustavan esittämättä ratkaisuja. Suomen media jätti tiedotteen oikeutetusti pitkälti huomiotta vaikka palmuöljyä ja Greenpeacen kampanjaa käsiteltiin edelleen.

Palmuöljyviljelysten tieltä poltettua suometsää Riaun provinssissa Indonesiassa.

Parempaa oli kuitenkin luvassa. Seuraavana päivänä tiedotteen lähettämisestä kysyin biopolttoaineseminaarissa Nesteen edustajalta, miten Neste luulee voivansa estää sen, että palmuöljyn kasvava kysyntä dieselin raaka-aineeksi johtaa uusien plantaasien raivaamiseen sademetsiin. Vastaus oli, että ratkaisu ei ole Nesteelle vielä kirkastunut, mutta lupaavimmat ehdotukset ovat tulleet – Greenpeacelta! (Olemme ajaneet hakkuukieltoa Kaakkois-Aasiaan sekä metsien suojelua tukevaa rahastoa Kioton ilmastosopimuksen osaksi.)

Samassa seminaarissa sekä kansainvälinen WWF että OECD:n tutkija vahvistivat Greenpeacen esillä pitämän huolen siitä, että palmuöljyn sertifiointi ei estä metsien tuhoa (ks. seminaarissa pidetyt esitykset). Tämä johtuu siitä, että uudet plantaasit raivataan lähes poikkeuksetta sademetsiin ja kysynnän kasvu johtaa paineeseen raivata lisää plantaaseja.

Lauri Myllyvirta