Maailman ydinsähkön tuotanto laski vuonna 2009 kolmantena vuotena peräkkäin. Reaktoreita on poissa käytöstä vikojen vuoksi ja vanhoja reaktoreita poistetaan käytöstä nopeammin kuin uusia valmistuu. Mm. kanadalaisen CIGI:n, sveitsiläisen Prognosin ja Saksan ympäristöministeriön arvioiden mukaan tämä tilanne tulee jatkumaan: uusia reaktoreita ei valmistu niin paljoa, että ne korvaisivat käytöstä poistuvat. Voi hyvin olla, että maailmassa ei enää koskaan tuoteta niin paljon sähköä ydinvoimalla kuin vuonna 2006 tuotettiin.

Vertailun vuoksi: maailman tuulivoimakapasiteetti enemmän kuin kaksinkertaistui vuosina 2006-2009 ja tuulisähkön tuotanto on nyt noin seitsemäsosa maailman ydinsähkön tuotannosta tai neljä kertaa Suomen sähkönkulutus. Maailmassa tuotetaan 2020-luvun alussa enemmän sähköä tuulivoimalla kuin ydinvoimalla – Maailman tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan raja ylitetään jo ennen vuotta 2020.

Lauri Myllyvirta

Arctic Sunrise seilaa Meksikonlahdelle

Greenpeacen laiva lähtee kolmikuukautiselle matkalle Meksinkonlahdelle arvioimaan öljytuhoja. ”Meidän täytyy saada selville tuhon todellinen laajuus ja syyt katastrofin tapahtumiseen, jotta voimme varmistaa ettei näin tapahdu toiste”, sanoo Greenpeace USAn toiminnanjohtaja Philip Radford.

Otteita ruotsalaisen Therese Jacobsonin blogista, joka parhaillaan seuraa öljyvuodon vaikutuksia eläimistöön paikan päällä:

“Meksikonlahdella elää viisi seitsemästä maailman uhanalaisesta merikilpikonnalajista. Tähän mennessä 470 on löydetty kuolleina. Pelastustöitä hankaloittaa se, että turvaan kuljetetut kilpikonnat ovat hyvin tarkkoja reviiristään, ja palaavat saastuneelle alueelle. Katastrofin vaikutukset kilpikonniin tulevat kestämään vuosikausia.”
Bloggaus ruotsiksi

“Öljyä on kaikkialla. Jos samanlainen onnettomuus tapahtuisi arktisilla alueilla, tilanne olisi pahin mahdollinen. Kylmillä vesialueilla öljy hajoaa hitaammin, mikä vaikuttaisi herkkään ekosysteemiin ja siitä riippuviin eläimiin vuosikymmeniä katastrofin jälkeen. Miljoonat muuttolinnut lentävät alueelle kesäisin, jolloin öljykatastrofi vaikuttaisi lintuihin kaikkialla maailmassa.”‘
Bloggaus ruotsiksi

Uusi päivä, uusi öljyvuoto

Vain päivää sen jälkeen kun öljy-yhtiö BP ilmoitti, että öljyvuoto lahdella on tukittu onnistuneesti, räjähti Kiinassa. Dalian Portin ympäristö on Kiinan tärkeimpiä kalankasvatusalueita. Vuoto on tällä hetkellä saastuttanut 50 neliökilometrin suuruisen alueen. Greenpeace todisti paikan päällä tänään, kun kaksi palomiestä upposi öljyyn. Toista heistä ei ole löytynyt tunnin etsiskelyn jälkeen.

Kuvia Kiinan öljyvuodosta Greenpeacen kuvapankissa

Mitä sinä voit tehdä?

Allekirjoita vetoomus uusiutuvien energiamuotojen puolesta

Lue bloggaus: 10 tapaa joilla voit itse vähentää öljyn käyttöä

Öljylautta räjähti Kiinassa vain päivää Meksikonlahden öljyvuodon tukkimisen jälkeen. Dalianin ympäristö on Kiinan tärkeimpiä kalankasvatusalueita. Vuoto on tällä hetkellä saastuttanut 50 neliökilometrin suuruisen alueen.

Öljy-yhtiö BP kertoi torstai-iltana saaneensa Meksikonlahden öljyvuodon tukittua. Öljyä on valunut Meksikonlahteen nyt kolme kuukautta yli 60 000 barrelin päivävauhtia. Onnettomuus on yksi Yhdysvaltain historian vakavimmista ympäristötuhoista. Öljyvuodon tukkiminen ei poista haittoja jotka aiheutuvat ympäristöön päässeestä öljystä. Kuvia tuhoista

Öljyvuodon lähestymisestä lankeaa 40 000 $ sakko ja 1-5 vuotta vankeutta, mikä on vaikeuttanut sekä siivoamisyrityksiä että asiasta raportointia. Greenpeace vaatii kieltoa kaikelle uudelle öljynporaukselle. Pääkallonpaikalta bloggaa ruotsiksi Therese Jacobson: http://weblog.greenpeace.org/sverige/therese.html

Äänestä suosikkiasi öljy-yhtiö BP:n logoksi

Greenpeace UK järjesti kilpailun BP:n logon brändäämisestä uusiksi – haussa on likaista liiketoimintaa paremmin kuvaava logo. Äänestä nyt suosikkiasi!  Voittanutta logoa tullaan käyttämään Greenpeacen kampanjoinnissa BP:tä vastaan. Viisi kilpailukategoriaa:

1. Paras  logo
2. Paras kuvitus
3. Paras luonto
4. Paras slogan
5. WTF?

Kampanjasivusto http://rebrandbp.greenpeace.org.uk/

Mustekala Paul ennustaa energia-alan tulevaisuuden

Mustekala Paul ennustaa energia-alan tulevaisuuden

Mustekala Paul ennustaa energia-alan tulevaisuuden

Plantaasin edestä raivattua sademetsää Borneolla

Plantaasin edestä raivattua sademetsää Borneolla

EU:ssa kaivataan yhä enemmän tietoa ja tutkimusta biopolttoaineiden todellisista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Tämän vuoden aikana komission on tarkoitus käsitellä biopolttoainetuotannon epäsuoria vaikutuksia maankäyttöön (indirect land use changes, ILUC), jotka pahimmillaan aiheuttavat huomattavasti pahemmat kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Biopolttoainekriittisen tutkimustiedon julkistaminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä niin yksinkertaista. Lue Reutersin Pete Harrisonin analyysi tilanteesta.

Maija Suomela

BP = Beautiful Petroleum?

Jos Meksikonlahden öljyvuoto ahdistaa, tässä kymmenen helppoa tapaa vähentää öljyn menekkiä:

1. Kulje töihin kimppakyydillä, pyöräillen tai julkisella liikenteellä.

2. Suosi tuotteita joita ei ole pakattu muoviin.

3. Osta luomuvihanneksia ja -hedelmiä. Lannoitteet ja tuholaismyrkyt ovat useimmiten öljypohjaisia.

4. Osta luonnollisiin aineosiin perustuvia kauneudenhoitoaineita (shampoot, saippua ja meikit), älä öljypohjaisia.

5. Suosi paikallisesti tuotettuja tuotteita, joita ei ole jouduttu kuljettamaan kaukaa.

6. Osta luomupuuvillasta tai hampusta tehtyjä vaatteita – älä öljyjohdannaisia kankaita kuten tekokuituja.

7. Älä käytä kertakäyttöastioita piknikeillä ja kesäfestareilla.

8. Lopeta pulloveden ostaminen.

9. Lennä vähemmän.

10. Vaadi hallitustasi tukemaan uusiutuvan energian käyttöä.

This entry comes by popular request. A lot of people have been asking what they can do to use less oil, and reduce demand for the sticky stuff ruining beaches everywhere. Here’s my top ten, feel free to add to it in comments:

1. Carpool, cycle or use public transport to go to work.

2. Prefer products packaged without plastic.

3. Buy organic fruits and vegetables (fertilisers and pesticides are based on oil more often than not).

4. Buy beauty products (shampoo, soap, make-up) based on natural ingredients, not oil.

5. Prefer localy produced products (less transport involved).

6. Buy clothes made out of organic cotton or hemp – not from oil derivatives.

7. Use non-disposable items in picnics and summer festivals.

8. Quit bottled water.

9. Fly less.

10. Demand that your government encourage renewable energy instead of oil.

“Me viemme
ja me saamme rahaa,
onko siinä mitään pahaa?”

-kansanedustaja Bjarne Kallis (kd)

Eduskunnassa 30.6.2010.

Greenpeacen nelitonninen itsekkyyden muistomerkki on vasta kivisepän käsittelyssä, jossa siihen kaiverretaan 129 ydinjätteen puolesta äänestäneen kansanedustajan nimet. Joku muu oli ehtinyt jo toteuttaa oman häpeätaulun vastuuttomille kansanedustajille.

Me emme unohda. Nuclear UGH.

Nuclear UGH

(kuva suurenee klikkaamalla)

Käy kirjoittamassa omat terveisesi ydinjätettä äänestäneille kansanedustajille!

Lauri Myllyvirta

Viimeisten muutaman päivän ajan eduskunnan on vallannut suuri huoli ilmastonmuutoksesta, niin suuri, että ydinjätteen ja ydinvoiman riskit on vaan pakko hyväksyä. Tokihan eduskunnassa sitten on niin, että ydinvoiman puolesta äänestävät haluavat myös päästövähennyksiä?

Laaja järjestökoalitio on kampanjoinut parin vuoden ajan kansanedustajien suuntaan, jotta Suomi saataisiin sitoutumaan kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi. Kampanjan sivuilla on lista nopeita ja sitovia päästövähennyksiä tukevista kansanedustajista. Sitä voi verrata eduskunnan tämänpäiväisen ydinvoimaäänestyksen tuloksiin.

Ydinvoimaa vastaan äänestäneistä päästövähennyksiä kannattaa 43 edustajaa, eli 66 %. Yhden tai kahden ydinvoimalan puolesta äänestäneistä päästövähennyksiin on valmiita sitoutumaan 12 edustajaa eli 9 %. Kahden ydinreaktorin kannattajista päästövähennyksiä tahtoo ihan oikeasti 6 kappaletta, eli 5 prosenttia.

En tiedä kumpi minua kuvottaa enemmän, eduskunnan tämänpäiväinen päätös vai se, miten valheellisilla argumenteilla sitä perusteltiin.

Lauri Myllyvirta

Näin monta edustajaa kussakin puolueessa siirtyi ydinvoiman kannattajiksi, vaikka ei vaaleissa kertonut kannattavansa ydinvoimaa*:

Keskusta 14
Demarit 9
RKP 5
Kokoomus 2
Kristilliset 1
Perussuomalaiset 0
Vihreät 0
Vasemmisto -2

On se hienoa, kun demokratiassa voi vaikuttaa äänestämällä. Niin kuin laittaisi rahaa pajatsoon.

Tässä vielä puolueiden äänien jakautuminen:

myrkynvihreät puolueet

Vaaliuurnilla tavataan.

Lauri Myllyvirta

*nettomuutos

Politiikan toimittajat ylistävät kaikkialla mediassa ministeri Pekkarisen 10-minuuttista puheenvuoroa eduskunnassa tavalla, joka saa sen kuulostaamaan lähinnä jumalalliselta ilmoitukselta. Kokoomus, Ben Z. etunenässä, tekee jo Pekkarisesta presidenttiä. Mitä Pekkarinen sitten sanoi? Ja oliko Pekkarisen puheessa muita ansioita kuin suomalaiselle poliitikolle epätyypillinen äärimmäinen kiihko?

1. Uusiutuvilla ei saada juurikaan sähköä

Tämä on hallituksen tietoinen linjanveto: sähkön ja lämmön yhteistuotannon oletetaan taantuvan, uutta tehokkaampaa tekniikkaa ei oteta käyttöön. Bioenergiaa lisätään 20 terawattituntia, mutta sähköä saadaan lisää vain 1 terawattitunti. Samoin energiatehokkuustoimilla säästetään energiaa 37 terawattituntia, mutta sähköä tästä on vain 5 terawattituntia, ja nekin on jätetty huomiotta ydinvoiman tarvetta arvioitaessa!

2. Sähkönkulutusennuste on sama kuin hallituksen ilmastostrategiassa, jonka eduskunta hyväksyi

Arvio sähkönkulutuksesta on sama, mutta perusteet merkittävästi erilaiset. Ilmastostrategiassa sähköä arvioitiin kuluvan vuonna 2020 teollisuuden ulkopuolella 42 terawattituntia ja teollisuudessa 56 terawattituntia. Yhteensä siis 98 terawattituntia. Nyt teollisuuden ulkopuolella, käytännössä kotitalouksissa, palveluissa ja kiinteistöissä, arvioidaan kuluvan 47 terawattituntia ja teollisuudessa 51. Summa on edelleen 98. Arviota teollisuuden sähkönkulutusesta on kritisoitu ja ylistetty paljonkin, mutta koko muu yhteiskunta on unohtunut. Arviota teollisuuden ulkopuolisesta sähkönkulutuksesta siis korotettiin juuri niillä viidellä terawattitunnilla, jotka strategian mukaan piti säästötoimilla saada vältettyä! Nykyisellä arviolla teollisuuden sähkönkulutuksesta järkevä arvio sähkön kokonaistarpeesta olisi 93 TWh.

3. 2030 pitää tuoda sähköä, vaikka rakennettaisiin kaksi reaktoria

Tämä väite perustuu oletukseen sähkön ja lämmön yhteistuotannon rajusta taantumisesta sekä siihen, että tuulivoimaa tai muita sähköä tuottavia uusiutuvia ei rakenneta vuoden 2020 jälkeen lainkaan lisää.

4. Mitä väliä jos viedään sähköä kun parin viikon aikana pitää tuoda?

Sähkön tuonnin ennustettu tarve kovimmilla talvipakkasilla johtuu siitä, että laskelmissa on oletettu sähkölämmityksen ja huonosti mitoitettujen lämpöpumppujen kasvu ja yhteistuotannon taantuminen. Yhteistuotantovoimalat tuottavat täydellä teholla juuri kovimpien pakkasten aikaan. Kaksi ydinvoimalaa merkitsisi, että vuositasolla ainakin yhden ydinreaktorin verran sähköä menisi vientiin eikä Pekkarisen semanttinen kikkailu muuta tätä asiaa.

5. Esitysten tavoitteena on kivihiilen käytön dramaattinen vähentäminen

Miten hallitus aikoo saada aikaan sen, että energiayhtiöt ihan oikeasti sulkisivat kivihiili- ja turvevoimaloita, jotka ovat kannattavia sähkön todennäköisellä hintakehityksellä? Mitään todellisia toimia ei ole edes lupailtu. Samalla hallitus vastustaa EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamista eikä ole suostunut asettamaan mitään omaa tavoitetta energiantuotannon päästöille.

6. Tuulivoiman lisääminen tavoitteen mukaisesti maksaa 200 miljoonaa vuodessa

Tässä luvussa on puolet liikaa, kuten työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet jo myönsivät eduskunnan talousvaliokunnassa.

Lisätietoa kaikista ylläolevista pointeista.

Lauri Myllyvirta